Carbon Action – kohti uudistavaa maataloutta

27.10.2020

Tausta

Carbon Actionin tavoitteena on systeeminen muutos kohti regeneratiivista eli uudistavaa maataloutta (1, 2, 3). Uudistavat viljelymenetelmät ovat monihyötyisiä: ne parantavat maaperän kasvukuntoa, sitovat hiiltä, lisäävät luonnon monimuotoisuutta, vähentävät päästöjä vesistöihin, ja parantavat viljelyn tuottavuutta. Samaan aikaan edistetään ruoantuotannon sietokykyä muuttuvassa ilmastossa.

Carbon Action alusta tuo yhteen viljelijät, neuvojat, tutkijat, yritykset ja päätöksentekijät. Alustalla on useita rahoittajia ja hankkeita. Carbon Action mahdollistaa eri toimijoiden ja hankkeiden välisen konkreettisen yhteistyön ja yhteiskehittämisen. Carbon Actionin kokonaisvaltainen ja käytännönläheinen lähestymistapa on herättänyt laajaa kiinnostusta paitsi kotimaassa, myös kansainvälisesti.

Kohti uudistavaa maataloutta – missä nyt mennään?

Viljelijät ja neuvojat: Carbon Action on viljelijälähtöinen kokonaisuus, joka muotoutuu jatkuvasti vuorovaikutuksessa viljelijöiden kanssa. Sadalla Carbon Action hiilitilalla testataan viljelytoimenpiteitä ja jaetaan kokemuksia. Tämä maaperän hoitoon keskittyvä viljelijäverkosto on tuonut uutta motivaatiota viljelijöille maatalouden harjoittamiseen (4). Vertaisoppiminen hyödyttää viljelijöitä suoraan. Viljelijät ovat nähneet maaperän hoitotoimenpiteiden positiiviset vaikutukset mm. maan vedenpidätyskykyyn sadetalvena 2019 – 2020 (5). Hiiliviljelijöistä yhteistyö tutkijoiden kanssa on ollut arvokasta, ja vastaavasti tutkijat ovat saaneet hyödyllisiä käytännön näkemyksiä viljelijöiltä. Uusia hiiliviljelijöitä on saatu mukaan yritysyhteistyön (kts alla) ja kaikille viljelijöille avoimen Carbon Action Klubin kautta sekä laajentamalla ruotsinkielisen viljelijäväestön suuntaan (6). Klubissa on tällä hetkellä n. 500 jäsentä. Lisäksi kehitämme parhaillaan tutkimustietoon ja vertaisoppimiseen nojaavaa verkkokurssia uudistavasta maanviljelystä yhteistyössä Reaktorin kanssa. Kaikille suunnatun perusosan ja viljelijöille räätälöidyn syventävän osuuden pedagogiikassa hyödynnetään mm. yhtenä maailman parhaana online-kurssina pidettyä Reaktorin ”Elements of AI” -kurssia. Kurssi julkaistaan ensi vaiheessa suomeksi ja ruotsiksi vuoden 2021 alkupuolella.

Carbon Action alustalla myös parhaillaan valmennetaan 30 neuvojaa maan kasvukunnon ja hiiliviljelyn huippuosaajiksi (7). Valmennuksen työkalut ja suunnittelumallit tarjotaan kaikkien käyttöön. Carbon Action hiilitiloja nostetaan vahvasti viestinnässä esille esim. Carbolla on asiaa! -podcastien muodossa, ja lisäksi tuotetaan laadukasta käytännön läheistä materiaalia viljelijöille (esim. tuore Kerääjäkasviopas, kts 8).

Tutkijat: Carbon Action -alusta tuo yhteen ja toteuttaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta mm. maaperän hiilensidonnan tehostamiseksi. Alustalle on muotoutunut laaja tutkimusverkosto. Tieteellistä tutkimustietoa hankitaan useilta eri tasoilta maaperän prosesseista hiiliviljelyn talouteen ja ilmasto- sekä maatalouspolitiikkaan.

Sadalla Carbon Action hiilitilalla tutkitaan hiiliviljelyn toteuttamista käytännössä. Tilojen koe- ja verrokkilohkoista on analysoitu lähtönäytteet, ja seuraavat näytteet otetaan viiden vuoden kuluttua muutosten mittaamiseksi. Lähtönäytteiden hiilipitoisuus julkaistaan lähiaikoina avoimessa tiedelehdessä. Lisäksi 30 tilalta on otettu maanäytteitä metrin syvyyteen saakka ja näytteiden analysointi on käynnissä (9). 20 tilan peltolohkoille on lisäksi perustettu kokeita hiilen kulun ja hiilivarastojen tarkempaan tutkimukseen (10). Viljelijät voivat näillä tiloilla itse seurata hiiliviljelytoimenpiteiden vaikuttavuutta peltotasolla, lisäksi tulokset julkaistaan vuosittain Zenodo-palvelimella (hakusana ’Carbon Action’). Tulosten avulla nähdään, miten eri lohkot käyttäytyvät kuivuuden ja rankkasateiden aikana, miten kasvit kasvavat eri lohkoilla ja miten viljelijä voi kehittää kasvien ja maaperän kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoon.

Pitkäaikaisilla koealoilla tutkitaan hiilivaraston muutoksia eri maakerroksissa, sekä ravinteiden huuhtoutumista. Kahdella koealalla tutkitaan viljelykiertojen ja hiilen kertymisen potentiaalia laajalla toimenpidevalikoimalla. Työ on käynnistynyt tänä kesänä.

Intensiivikoealueilla tutkitaan yksityiskohtaisesti hiilen kulkeutumista ja varastoitumista mm. ilmakehä- ja maaperämittausten sekä matemaattisten mallinnusten avulla. Carbon Action yhteistyön avulla on voitu huomattavasti edistää intensiivikoealojen toimintaa.  Olemassa olevia koealoja on kehitetty entisestään (Qvidja, Viikki, Kilpiä ja Ruukki), ja uusia on perusteilla yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Lisäksi Viikkiin on perustettu monivuotinen kenttäkoe, jossa selvitetään, miten viljelymaiden kasvillisuuden monimuotoisuutta lisäämällä voidaan tehostaa hiilen sitoutumista maaperään (11).

Tärkeänä tavoitteena Carbon Actionin tutkimustyössä on luoda tieteellisesti hyväksytty maaperän hiilensidonnan todentamismenetelmä (12, 13). Todentamisjärjestelmän laskuri (14) käyttää laajasti kerättyä aineistoa, mm. satelliittikuvia, hiilidioksidimääritysten ja maaperäanalyysien tietoja ja yhdistelee tätä lohkokohtaiseen tietoon nykyisistä, menneistä ja tulevista viljelytoimenpiteistä. Hiiliviljelyn vaikutusten ja todentamisjärjestelmän havainnollistamiseksi on tehty Pelto-Observatorio verkkosovellus, jossa voi seurata 20 Carbon Action tilan ja intensiivikoealojen hiilensidontaa reaaliaikaisesti. Lähitulevaisuudessa voidaan mallintaa ja ennustaa hiilensidontaa myös sellaisilla alueilla, joilta mittausaineistoa on satavilla vain vähän. Todentamisjärjestelmän tuloksia voidaan käyttää laajasti päätöksenteon ja palvelukehityksen perustana.

Yritykset: Liiketoiminnalla on valtava potentiaali ajaa uudistavien viljelymenetelmien käyttöönottoa. Carbon Action yritysalustalla on mukana tällä hetkellä yhdeksän yritystä ja uusia halukkaita on tulossa mukaan.

Jotta maatalouden hiilen varastoinnista saadaan valtavirtaa, tarvitaan myös liiketoimintaa konkreettisten muutosten aikaansaamiseksi ja juurruttamiseksi pysyvästi ruokaketjuun. Yritykset vievät myös viestiä kuluttajille. Yhteistyö tiedeyhteisön ja yritysten välillä on tärkeää, jotta tiede voisi tuottaa käytännössä toteutettavia ja tarpeellisia ratkaisuja. Tiedeyhteisön tulokset taas kiinnostavat osallistuvia yrityksiä, koska yrityksille on tärkeää voida perustaa kestävän kehityksen työnsä tutkittuun tietoon. Yritykset oppivat hankkeessa myös viljelijöiden tarpeista ja viljelijät yritysten odotuksista.

Yritysalustalla fokus on konkreettisissa muutoksissa yritysten toiminnassa. Esimerkiksi Valio, Atria ja Altia kouluttavat tilojaan hiiliviljelijöiksi. Raaka-aineen hankinta muuttuu laajasti, kun yritykset vievät hiiliviljelyn periaatteet hankintakriteereihinsä – kuten Altia, Apetit ja Fazer ovat sitoutuneet tekemään. Ensimmäinen hiiliviljelty tuote on lanseerattu Altian toimesta, ja Sinebrychoff valmistelee hiiliviljeltyä olutta. Goforen tavoitteena on tukea Carbon Actionia valjastamalla digitalisaatio uudistavan maatalouden palvelukseen. Berner kehittää tuoteportfoliotaan siten, että se tukee maaperän kasvukuntoa ja hiilensidontaa edistäviä viljelymenetelmiä. S-ryhmä tukee Carbon Action tutkimusta, sillä maaperän hiilen varastoitumisen tieteellinen todentaminen on yksi puuttuva askel hiilikompensoinnin etenemisessä.

BSAG:ssa pohdimme jatkuvasti, millä muilla keinoilla yritykset voivat hyödyntää hankkeessa kehitettyjä menetelmiä kestävämmän liiketoiminnan rakentamisessa, uuden liiketoiminnan luomisessa ja uusien tuotteiden kehittämisessä. Parhaillaan mietinnässä on, miten yritysalustan toiminta voidaan nostaa vielä vaikuttavammalle tasolle, sillä yritysten keskuudessa on selvästi halukkuutta tehdä entistä enemmän. Olemme kutsuneet myös sijoittajat ja muut rahoittajat mukaan työhön.

Päätöksentekijät: Carbon Action työllä on vaikutettu kansalliseen päätöksentekoon monella tasolla. Esimerkiksi hallitusohjelmassa (15) ja sen toimeenpanossa maaperän hiilensidonta on vahvasti esillä.  Toimimme myös kansallisen CAP-suunnitelman valmistelun työryhmissä. Aihe oli hyvin esillä myös Suomen EU pj kaudella – sekä erilaisissa tilaisuuksissa (16) että EU:n maatalousministerien tapaamisessa. Maatalouden etujärjestöjen (MTK ja SLC) tuoreessa ilmastotiekartassa katse on maaperässä.

EU-tasolla Carbon Action yhteistyöllä on vaikutettu EU:n Carbon Farming Roundtable toimintaan. Pyöreän pöydän keskustelut käynnistyivät Suomen EU pj kaudella, ja jatkuvat nyt säännöllisesti. Carbon Action on ollut esillä sekä esimerkkinä että vaikuttamassa keskusteluun. EU-tasolla korostuu yhteinen maatalouspolitiikka (CAP). On tärkeää varmistaa, että CAP kannustaa uudistavaan viljelyyn ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja vesien tilan huomioimiseksi.

Hiilivaraston kasvattamisen kustannusten korvaamiseksi on olemassa kaksi eri vaihtoehtoa: maataloustuet tai hiili- ja päästömarkkinoiden maksut. Kolmantena voi lisäksi olla yksityisten yritysten omat järjestelmät, jotka usein ovat kolmannen osapuolen todentamia, mutta voivat poiketa hiilimarkkinoiden standardoinnista (17). Carbon Action alustalla pilotoidaan EU:n toimeksiannosta hiiliviljelyn vapaaehtoismarkkinoita, jotka olisivat käyttöönotettavissa eurooppalaisessa maa- ja metsätaloudessa (18). Pilotti toteutetaan vuoden 2021 aikana.

Kansainväliset verkostot: Maatalouden systeeminen muutos on käynnissä globaalisti. Carbon Actionissa keskeisessä roolissa on vuorovaikutus ja yhteiskehittäminen globaalien edelläkävijäverkostojen kanssa. Carbon Action onkin hienosti noteerattu osana verkostoja. Esimerkiksi Carbon Action kutsuttiin esiintymään Madridin ilmastokokouksen maaperän hiilensidontaa käsitelleeseen 4/1000 päivään (19, 20). Keskeistä on nyt panostaa uuden 4/1000 strategian (4/1000 Strategic Plan) ja EU:n Horizon ohjelman mission ’Soil Health and Food’ kansalliseen toimeenpanoon.

Lisäksi Carbon Action on laajentumassa kaupunkien viheralueille. BSAG on mukana Helsingin kaupungin ’Nurmikot kukkakedoiksi ja kaupunkiviljelmiksi’ -projektissa, jonka kaupunkilaiset ideoivat ja äänestivät rahoitettavaksi OmaStadi-budjetoinnista. Tavoite on paketoida tämä malli muissa kaupungeissa monistettavaksi kokonaisuudeksi.

Carbon Actionin menestys on osoittanut, että ajattelutavan muutos on mahdollinen, vaikkakaan ei helppo. Meidän on leikattava päästöjä, määritettävä hiilelle hinta, ja turvattava luonnon toiminta – varmistettava ekosysteemin hyvinvointiin perustuva maankäyttö ja regeneratiivinen ihmistoiminta. Tarvitsemme tiedettä, politiikkaa, kansalaisjärjesjä, liiketoimintaa, ja jokaista kansalaista. Tarvitsemme toimintaa, emme pelkkiä sanoja

  1. Kankaanrinta, S. 2020. Carbon Action voi olla esimerkki muutoksesta. Carbon Action blogi 11.3.2020.
  2. Hagelberg, E., Wikström, U., Joona, J. & Mattila, T. 2020. Regeneratiivinen eli uudistava maatalous: ruuantuotannon uusi suunta.
  3. Höijer, L. 2020. Systeeminen muutos – mitä se tarkoittaa? Esimerkkinä Carbon Action. Blogi 18.8.2020.
  4. Hagelberg, E. & Söderlund, S. 2020. Carbon Action viljelijäyhteistyö. Posteri 1.10.2020. Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -webinaari.
  5. Naukkarinen, V. Viljelijöillä runsaasti keinoja pellon vesitalouden hallintaan – sateinen talvi paljasti ja opetti. Carbon Action blogi 30.3.2020.
  6. Antman, A. 2020. Carbon Action Svenskfinland. Posteri 1.10.2020. Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -webinaari.
  7. Rajala, J. 2020. Maaneuvo valmentaa maan kasvukunnon huippuosaajia. Posteri 1.10.2020. Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -webinaari.
  8. Malin, E. 2020. Kerääjäkasviopas. Käytännön ohjeita kerääjäkasvien hyödyntämiseen Suomessa.
  9. Uhlgren, O., Ruoho, N. & Salonen, A-R. 2020. Syvien maakerrosten hiilitutkimus etenee. Carbon Action blogi 14.9.2020.
  10. Heinonen, R. & Mattila, T. 2020. Peltomaahan asennetut jatkuvatoimiset kosteusanturit antavat arvokasta tietoa pellon vesitaloudesta. Carbon Action blogi 10.8.2020.
  11. Liski, J., Heinonsalo, J, Höijer, L. & Jarva, P. 2020. Plant biodiversity for climate – the TWINWIN project. Posteri 1.10.2020. Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -webinaari.
  12. Liski, J., Höckerstedt, L., Höijer, L. & Jarva, P. 2020. Maanviljelyn monihyötyiset ratkaisut ilmastokestävään ruokajärjestelmään (stn MULTA): Hiilensidonnan todentaminen. Posteri 1.10.2020. Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -webinaari.
  13. Höckerstedt, L. 2020. Hiilensidonnan todentamisjärjestelmän kehitystyö vauhdissa MULTA-hankkeessa. Carbon Action blogi 27.5.2020.
  14. Fer, I., Gardella, A.K., Shiklomanov, A.N., Campbell, E.E., Cowdery, E.M., De Kauwe, M.G., Desai, A.,  Duveneck, M.J., Fisher, J.B., Haynes K.D., Hoffman, F.M., Johnston, M.R., Kooper, R., LeBauer, D.S.,  Mantooth, J., Parton, W., Poulter, B., Quaife, T., Raiho, A., Schaefer, K., Serbin, S.P, Simkins, J., Wilcox, K.R., Viskari, T & Dietze, M.C. 2020. Beyond Ecosystem Modeling: A Roadmap to Community Cyberinfrastructure for Ecological Data‐Model Integration. Global Change Biology
  15. Höijer, L. 2019. Hallitusohjelma ympäristökriisien ytimessä. Blogi 6.6.2019.
  16. Höijer, L. 2019. Strategista tutkimusta Suomen EU-puheenjohtajakaudelle. Blogi 22.10.2019.
  17. Joona, J. 2020. Viljelijät tarvitsevat kannustimia maaperän hiilivaraston kasvattamiseen. Carbon Action blogi 21.1.2020.
  18. Kähkönen, J. 2020. LIFE CarbonFarmingScheme. Posteri 1.10.2020. Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -webinaari:
  19. Malin, E. 2019. Mikä ihmeen 4/1000 ja miksi se koskee meitä? Carbon Action blogi 26.11.2019.
  20. Höijer, L. 2019. Carbon Action at 4/1000 day at Madrid COP25. Blog 16.12.2019

Laura Höijer / BSAG, Eija Hagelberg / BSAG, Michaela Ramm-Schmidt / BSAG, Kaj Granholm / BSAG,  Jari Liski / Ilmatieteen laitos

Lue myös nämä

Carbon Action Klubi on avattu!

uutinen

Uusi lippulaiva vauhdittaa myös Carbon Action työtä

Uncategorized

Biodiversiteetin vaikutus hiilivarastoon keskiössä: TWINWIN –hankkeelle jatkorahoitus Nesslingin säätiöltä

blogi

ILMOITTAUDU: AAMUPALAWEBINAARI MAAPERÄN HIILESTÄ

uutinen

Pellonpiennarpäivä Axxellin toimipisteessä Brusabyssä 18.9.2020: Kerääjäkasveja, pellon pinnan muotoilua ja salaojien huoltoa

blogi