Peltometsäviljelyseminaari kokosi yhteen suuren määrän kiinnostunutta yleisöä ja mielenkiintoisia puheenvuoroja

28.6.2019

Suomen peltometsäviljelyverkosto – Suomen agrometsätalousverkosto

Peltometsäviljely on Suomessa toistaiseksi vielä niin tutkimuksen kuin käytännön kokemuksienkin osalta melko tuntematon viljelymuoto. Siihen päästiin kuitenkin tutustumaan monipuolisten luentojen, keskustelujen ja tilakierroksen merkeissä Qvidjan tilalla 17.6.2019 BSAG:n koordinoiman Suomen peltometsäviljelyverkoston järjestämässä peltometsäviljelyseminaarissa. Monipuolisen seminaarin ansiosta jokainen osallistuja oppi varmasti paljon uutta ja sai uusia näkökulmia peltometsäviljelyyn ja sen toteuttamiseen Suomessa.

Seminaarin jälkeen verkoston nimi päätettiin muuttaa Suomen agrometsätalousverkostoksi, sillä agrometsätalous pitää sisällään sekä peltometsäviljelyn että metsän puolelle ulottuvan viljelyn monipuolistamisen ja metsälaidunnuksen. Verkostoon kuuluvat BSAG:n lisäksi muun muassa alusta asti asiaa edistämässä ollut Kilpiän tila, AFINET/Euroopan metsätalousinstituutti, Livian ammattiopisto, Luonnonvarakeskus, Luomuliitto, Luomuinstituutti, Helsingin yliopisto, Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen Agrometsä Oy ja muutamia yksittäisiä aktiiveja. Verkostoon on tervetulleita muutkin halukkaat! ota yhteyttä Sanna Söderlundiin: sanna.soderlund@bsag.fi

Qvidjan kartanon upeissa puitteissa järjestetty innostusta huokunut seminaari herätti paljon kiinnostusta jo etukäteen ja osallistujalista täyttyikin hyvissä ajoin ennen tapahtumaa jättäen osan porukasta varasijalle. Onneksi seminaarille on tiedossa jatkoa heti syksyllä. Tapahtuman toinen osa järjestetään 12.9.2019 Ammattiopisto Livian Tuorlan toimipisteessä ja myös sinne odotetaan ja toivotetaan tervetulleeksi runsaasti aiheesta kiinnostunutta yleisöä.

Qvidjan linnan sali oli tupaten täynnä ihmisiä ja tunnelma oli tiivis, mutta innostunut. Kuva Sanna Söderlund, BSAG.

Peltometsäviljelyn perusteita, tutkimusta sekä käytännön esimerkkejä Suomeen sovellettavaksi

Tilaisuuden aamupäivän puheenvuoroissa kuultiin kattavasti muun muassa peltometsäviljelyn erilaisista systeemeistä ja käsitteistä, viimeisimpiä tutkimuskuulumisia Euroopasta, Itävallan maaseudun perinnemaisemien pensasriveistä ja pähkinöiden viljelyn mahdollisuuksista Suomessa.

Ensimmäisenä puheenvuoron saanut Euroopan metsäinstituutin vanhempi tutkija Michael den Herder johdatti yleisön päivän teemoihin. Hän kertoi esityksessään esimerkiksi peltometsäviljelyn eri muodoista ja niiden hyödyistä sekä esimerkkejä Euroopassa toteutetuista käytännöistä ja niiden soveltamisesta Suomeen. Katso lisää

Suomessa peltometsäviljelyn tutkimus on toistaiseksi lähes olematonta. Luomuinstituutin johtaja Sari Iivosen puheenvuorossa saatiin kuitenkin kuulla aihepiirin monipuolisesta tutkimuksesta muualla Euroopassa. Erityisesti eteläisemmässä Euroopassa tutkimusta, tietoa ja aiheen tutkijoita löytyy jo. Peltometsäviljelyn ajankohtaiset tutkimusaiheet Euroopassa liittyvät tällä hetkellä suuriin ajankohtaisiin ympäristöteemoihin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen. Nämä aiheet koskettavat myös Suomen maataloutta ja peltometsäviljelyn eri muodot voivatkin tarjota ratkaisuja olemassa oleviin ja tuleviin haasteisiin myös meillä. Katso lisää

Itävallan peltomaisemaa ja puita. Kuva: Kalle Nikkasen arkisto.

Euroopasta löytyy myös hyvin perinteisiä esimerkkejä peltometsäviljelystä ja näistä tarkemmin kertomassa oli permakulttuuritutkija Kalle Nikkanen. Nikkanen tuntee erityisen hyvin Itävallan perinnemaisemien pensasrivistöt ja niiden monipuoliset hyödyt muun muassa luonnon monimuotoisuudelle ja tuulensuojina pelloilla. Katso lisää.

Yksi tilaisuudessa esiin tulleista konkreettisista Suomeen soveltuvista mahdollisuuksista oli pähkinäpensaiden viljely pelloilla. Pähkinänviljelystä kertomassa oli Joel Rosenberg, joka korosti esityksessään ilmastonmuutoksen vaikutuksia suomen viljelyolosuhteisiin. Ilmastonmuutos muuttaa ja on muuttanut olosuhteita pähkinäpensaanviljelyä suosivaksi. Samaan aikaan tarvitaan kuitenkin myös keinoja sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haittoihin, kuten sään ääriolosuhteiden lisääntymiseen.  Pähkinänviljely toisi kasvintuotantoon monipuolisuutta ja lisää kotimaisia vaihtoehtoja terveelliseen ruokavalioon. Sillä voisi myös saavuttaa monia peltometsäviljelyn ympäristöhyötyjä, kuten hiilen sidontaa maaperään sekä monimuotoisuuden lisääntymistä. Katso lisää.

Käytännön kokemuksia Suomesta ja keinoja kasvinviljelyn monipuolistamiseen

Iltapäivän esityksissä aiheina olivat peltometsäviljelyn käytännön kokemukset Suomessa ja tarkempi katsaus peltometsäviljelyn mahdollisuuksista yksipuolisen kasvinviljelyn monipuolistamisessa. Kommenttipuheenvuoroissa kuultiin vielä Jenna Ekmanilta Ammattiopisto Liviassa järjestettävästä peltometsäviljelykurssista sekä peltometsäviljelyyn liittyvästä päätöksenteosta Maa- ja Metsätalousministeriön Birgitta Vainio-Mattilalta. Päätöksentekoon liittyen tärkein esiin noussut asia oli asiantuntijoiden ja viljelijöiden mahdollisuus vaikuttaa peltometsäviljelyn rooliin osana kasvintuotantoa tuomalla ajankohtaisia asioita päätöksentekijöiden tietoisuuteen.

Käytännön kokemuksista kertomassa oli Kilpiän tilan viljelijä ja mikrobiologi Iiris Mattila. Mattila viljelee tilaa yhdessä miehensä kanssa ja tilalla etsitään jatkuvasti ratkaisuja erilaisiin ympäristöhaasteisiin. Yksi käyttöönotetuista ratkaisuista on peltometsäviljely, jolla on pyritty muun muassa ehkäisemään jyrkän rinnepellon eroosiota sekä lisäämään monimuotoisuutta. Mattilan esityksessä nousi esiin mahdollisuus ja tarve oppia kokeilemalla soveltamalla tutkimustietoa muualta.

Muutosta tavoiteltaessa on aloitettava jostakin, vaikka valmiita ratkaisuja ei olisikaan tarjolla. Aiheeseen liittyvää uutta suomalaista tutkimustakin on kuitenkin jo käynnistymässä, sillä Mattilan pelloilla aloitetaan peltometsäviljelyyn liittyvä tutkimus, josta tarkemmin kertomassa oli Ilmatieteen laitoksen tutkija Liisa Kulmala.

Kilpiän tilalla tehdään paljon kokeiluja, joita ei muualla vielä tehdä. Suunnitelmissa on monenlaista, viimeksi eroosiota estämään on istutettu tyrnejä. Nyt pelloilla alkaa Ilmatieteen laitoksen tutkimus. Kuva: Iiris Mattilan esitys, Kilpiän tila.

Kasvintuotannon monipuolistamisen mahdollisuuksia esittelemässä oli Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo. Keskitalon esityksessä pohdittiin yksipuolisen viljelyn haasteita ja tarvetta monipuolistaa tuotantoa niin ympäristön, tuottavuuden kuin ihmisten ravitsemuksenkin kannalta. Viljelyn monipuolistamisessa seosviljelyssä ja peltometsäviljelyssä on paljon potentiaalisia käytäntöjä Suomeenkin sovellettavaksi. Katso lisää.

Mielenkiintoinen tilakierros Qvidjan tilalla

Päivän seminaariosuuksien jälkeen päästiin tutustumaan Qvidjan tilan peltometsäviljelykohteisiin, tilan tuotantoon ja bioenergiayhtiö Qvidja Kraftin toimintaan tilanhoitaja ja Qvidja Kraftin toimitusjohtaja Pekka Heikkisen opastuksella.  Ensimmäinen kohde oli tilan tryffelitarha, johon on tryffeliviljelmää varten istutettu tammia ja pähkinäpensaita. Aiheesta kertomassa oli tarhan perustaja ja Qvidjan entinen omistaja Anders af Heurlin ja aiheeseen perehtynyt asiantuntija Lars Ingman.

Tryffelitarha on harvinaisuus Suomessa. Kuva: Sanna Söderlund, BSAG.

Tryffelitarhassa nähtiin myös sienten ymppäysnäytös puuhun Agrometsä Oy:n Henri Lokin vetämänä. Peltometsäviljelyyn liittyen tutustuttiin myös tilan metsitettyyn vesiongelmista kärsineeseen peltolohkoon, jota laiduntaa nykyisin tilan emolehmäkarja.

Henri Lokki ja pakurikäävän ympit. Kuva: Sanna Söderlund, BSAG.

Mielenkiintoista kuultavaa ja nähtävää olivat myös tilan pihatto ja bioenergian tuotantolaitos sekä kokonaisvaltaisesti hiilen sidontaan, monimuotoisuuden lisäämiseen ja Itämeren suojeluun pyrkivä maataloustuotanto. Tuotannon kulmakiviä ovat muun muassa emolehmätuotanto ja erittäin lajirikkaiden nurmien viljely hiilensidontaan soveltuvine viljely- ja laidunnusmenetelmineen.  Tilan yhteydessä toimivan bioenergiayhtiön tavoitteena on tuottaa tehokkaasti puhdasta bioenergiaa ja skaalattavia teknologiaratkaisuja bioenergian tuotantoon.

Hiiliviljelijä Pyry Saarinen ja BSAGin projektijohtaja Eija Hagelberg kertoivat metsälaidunnuksesta. Kuva: Sanan Söderlund, BSAG.

Teksti: Ulrika Wikström, BSAG.

Lue myös nämä

Kumppanuus

blogi

Carbon Actionin uudet tutkimukset käynnistyneet – viljelijät kiinnostuneina mukana

blogi

Carbon Action -yritysalustalle uusia toimijoita!

blogi

Ilmatieteen laitos 23.8.: Maaperän kyky sitoa hiiltä voidaan todentaa mittauksilla

mediassa

Yhteistyössä