Pellonpiennarpäivä Axxellin toimipisteessä Brusabyssä 18.9.2020: Kerääjäkasveja, pellon pinnan muotoilua ja salaojien huoltoa

Aamupäivän aurinko paistoi kun 26 kiinnostunutta osallistujaa, järjestäjää ja esitelmänpitäjää kuulivat esitelmän kerääjäkasveista viljelykierrossa, näkivät työnäytteen pellon tasauslanauksesta ja esittelyn salaojien huuhtelusta. Pellonpiennarpäivä pidettiin Brusabyn tilalla, jota johtaa Axxell.

Kerääjäkasveja viljelykiertoon

Anne Antman, Carbon Action Svenskfinlandin projektijohtaja BSAG:lla, kertoi siitä, millä tavalla kerääjäkasvit parantavat maan kasvukuntoa ja tekevät viljelystä monipuolisempaa. Antman esitteli BSAG:n julkaisemat Kerääjäkasvioppaan ja Kerääjäkasviratkaisimen. (Lue lisää täältä.)

Pellon pinnan muotoilua

Antti Uotila ja Harri Louramo FarmWorks OY:ltä esittelivät, miten tasauslanan avulla voidaan tasoittaa pellon notkopaikkoja ja kuoppia, joihin vesi jää helposti seisomaan.  Pellon profiilin muokkaamisen tavoitteena on saada pellolla oleva vesi liikkumaan mahdollisimman hitaasti vaakasuoraan, jotta sillä olisi aikaa imeytyä maahan. Viime vuonna yhdellä Brusabyn tilan peltolohkolla mitattiin korkeusolosuhteita GPS:n avulla, ajamalla edestakaisin peltoa yli 10 metrin välein. Näiden tietojen pohjalta tuotettiin peltokartta, josta käy ilmi, mistä maata on leikattava ja mihin sitä tulisi lisätä. Lohkolta leikataan noin 100 kuutiometriä maata hehtaarilta, mikä Antti Uotilan mukaan edustaa keskimääräistä kuutiomäärää tasoitettaessa.  Tällä lohkolla maata leikataan enintään 13 cm syvyydeltä ja notkoja täytetään enintään 14–15 cm paksulla maakerroksella. Notkopaikkoja täytetään hieman paksummalla kerroksella suhteessa lopulliseen korkeuteen, sillä maa asettuu tasauksen jälkeen. Tasauslanaa syväohjataan GPS-signaalin avulla.

Pellon kasvukunnon ja tuottavuuden kannalta on tärkeää, ettei koko pintamaakerrosta poisteta mistään kohtaa. Mahdolliset salaojitukseen liittyvät ongelmat tulee ratkaista ennen pellon profiilin muokkausta. Pellon tulee olla kuiva tasauslanausta suoritettaessa. Antti Uotilan mukaan työn hinnaksi tulee 200–300 euroa hehtaarilta.

Salaojituksen huolto

Sillä aikaa, kun Harri Louramo ajoi pellolla tasauslanalla, kertoi Kimmo Laine ProAgria Länsi-Suomesta salaojituksen huollosta.  Hän painottaa peltojen ympärysojien huollon tärkeyttä. Salaojan ulostulon on oltava ympärysojan vesipinnan yläpuolella, koska muuten vesi ei pääse valumaan pois salaojista. Ympärysojan vedenpinta nousee, jos ojan pohjalle kertyy maa-ainesta. Ennen huoltotoimenpiteitä salaojat on paikannettava. Salaojituskarttoja voi tilata Salaojayhdistykseltä.

Salalojien huuhtelu

Pellonpiennarpäivän lopuksi vuorossa oli salaojien huuhtelua esittelevä työnäytös. Kyseessä on menetelmä, jolla poistetaan salaojaputkeen kertynyt maa-aines, joka estää veden virtauksen. Salaojaan viedään huuhteluletku, ja vettä pumpataan putkeen paineella. Salaojien huuhtelun teki Kristoffer Andersson, joka kertoi, että työn hinnaksi tulee 70 euroa tunnilta + alv. Tilaajan täytyy tosin ensin itse kaivaa salaojien putket esille.

Leila Warén-Backström ja Rolf Nybondas Axxell Brusaby:stä kertoivat, että molemmat piennarpäivällä käsitellyt peltolohkot tulevat saamaan talveksi syysviljoista koostuvan kasvipeitteen.

Pellonpennarpäivä järjestettiin yhteistyössä MTK Varsinais-Suomen Maveka hankkeen, ProAgria Länsi-Suomen, Axxell Brusabyn ja BSAG:n Carbon Action Svenskfinland hankkeen kesken. 

Teksti: Anne Antman, BSAG