Lighthouse farms -verkosto tuo yhteen tulevaisuuden ruoantuotannon tiennäyttäjiä

3.6.2020

Lighthouse farms -verkosto tuo yhteen tulevaisuuden ruoantuotannon tiennäyttäjiä

Lighthouse farms. Kuten nimi kertoo, nämä maatilat ovat todellisia uranuurtajia omissa toimintaympäristöissään. Hollantilaisen Wageningenin yliopiston kokoamaan kansainväliseen verkostoon kuuluu yksitoista maatilaa tai yhteisöä, joissa tuotetaan ruokaa erityisen kestävällä ja edistyksellisellä tavalla. Verkostossa on mukana myös kotimainen edustaja – hyvinkääläisen Knehtilän tilan ympärillä toimiva Palopuron agroekologinen symbioosi.

Lighthouse farms -verkoston maatilat kartalla

Ratkaisujen mosaiikki

Lighthouse farm –kohteiksi on valittu olemassa olevia tiloja, jotka toimivat ainutlaatuisella tavalla. ”Verkoston avulla rakennamme ratkaisujen mosaiikkia, josta viljelijät voivat poimia ideoita ja saada inspiraatiota erilaisista tavoista tuottaa ruokaa”, kertoo verkoston koordinaattori Annemiek Pas Schrijver Wageningenin yliopistosta. ”Jokainen Lighthouse -tila tuo jonkin uuden palan tähän kestävien ratkaisujen palapeliin. Verkoston tilat tarjoavat runsaasti esimerkkejä erilaisista viljelysysteemeistä ja liiketoimintamalleista eri puolilta maailmaa”, hän jatkaa. Schrijver on taustaltaan ihmismaantieteen tohtori, ja hän on tutkinut luonnonvarojen käyttöä sosiaalisesta näkökulmasta. Lighthouse farms -verkostossa hänen tehtävänään on saattaa eri tahot yhteen.

Verkoston tavoitteena on lisätä tietoa kestävän maatalouden erilaisista toimintamalleista, ja edistää vuorovaikutusta viljelijöiden, tutkijoiden, opiskelijoiden ja päättäjien välillä. Koulutus- ja tutkimusyhteistyö on tärkeässä roolissa. Maisterintutkielmat ja väitöskirjatyöt muodostavat oleellisen osan Lighthouse farm -kohteissa tehtävää tutkimusta. “Emme kuitenkaan ainoastaan vie opiskelijoita tiloille, vaan tuomme myös viljelijät luokkahuoneeseen”, Schrijver kertoo. Lighthouse -viljelijät useista maista ovat käyneet luennoimassa Wageningenissa. Lisäksi opetuksessa on alettu hyödyntää virtuaalitodellisuutta. “VR-lasien avulla opiskelijat pääsevät vierailemaan tiloilla ympäri maailmaa poistumatta Hollannista”, hän lisää. Tällä hetkellä virtuaalitodellisuusmatkoja on tehty neljälle Lighthouse-tilalle.

Annemiek Pas Schrijver (vasemmalla) vierailulla Lighthouse -tilalla Indonesiassa

Tiloilla toteutettavassa tutkimuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös kohdemaiden yliopistojen kanssa. Väitöskirjaprojektinsa kautta verkostoon mukaan tullut Kari Koppelmäki päätyi tekemään jatko-opintojaan tuplatutkintona Helsingin ja Wageningenin yliopistoihin, kun Palopuron agroekologinen symbioosi liittyi osaksi verkostoa. Koppelmäki on yksi agroekologisen symbioosin kehittäjistä, ja lisäksi hänen vihannestilansa on yksi symbioosin yrityksistä. Myös hänen väitöskirjatyönsä liittyy agroekologiseen symbioosiin.

”Ei ole yhtä oikeaa tapaa tuottaa ruokaa”, muistuttaa Koppelmäki, ja antaa esimerkkejä Lighthouse farm -kohteista. ”Verkoston tiloilla on erilaisia lähestymistapoja kestävään ruoantuotantoon, ja tilat ovat myös erikokoisia. Esimerkiksi Brasilian kohteessa tuotetaan hyvin isolla tilalla, kun taas Kuuban kohde edustaa pienempää kaupunkiviljelyä”.

Itämeren alueelta löytyy Suomen lisäksi edustusta Latviasta, jonka Lighthouse -tilalla harjoitetaan laajamittaista kiertotaloutta. ”Vaikka tilan tuotanto pohjautuu lypsykarjaan, ei maito kuitenkaan ole sen päätuote. Karjanlanta hyödynnetään biokaasun raaka-aineena, ja lämpö puolestaan käytetään kala-altaiden lämmitykseen sammen kasvattamiseksi. Näin saadaan tilan arvokkain tuote, kaviaari”, kertoo Koppelmäki.

Vahvaa kiertotalousajattelua löytyy myös Palopuron agroekologisesta symbioosista, jolla on varmasti oma palansa laitettavaksi verkostossa koottavaan ratkaisujen palapeliin.

Ravinne- ja energiaomavaraista paikallistuotantoa

Hyvinkääläisellä Knehtilän tilalla tuotetaan viljoja, palkokasveja, tattaria ja viherlannoitusnurmia yhteensä 350 hehtaarin alalla. Luomuun siirryttyään tilan isäntä Markus Eerola näki tarpeelliseksi hyödyntää viljelykierrossa mukana olevia nurmia tehokkaammin. Yhteistyössä syntyi idea paikallisesta kiertotaloudesta – ravinne- ja energiaomavaraisesta toimintamallista, jota alettiin kehittää yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Markus Eerola ja Kari Koppelmäki

Palopuron agroekologinen symbioosi on Knehtilän tilan ympärille muodostunut luomuyrittäjien yhteisö, jossa kierrätetään ravinteita ja energiaa paikallisesti. Viljatuotteiden, kananmunien, ja vihannesten ohella symbioosi tuottaa biokaasua energiaksi. Lisäksi alueelle on suunnitteilla leipomo.

”Symbioosin kaltainen toimintamalli täytyy tietysti suunnitella paikkakohtaisesti, mutta ympäristön ja yrittäjien kannalta malli on hyvä. Toki tällaisissa malleissa eri toimijoiden yhteensovittaminen voi olla haastavaakin”, sanoo Eerola. Symbioosissa energialaitos on merkittävässä roolissa, ja Palopuron tilayhteistyöhön tarvittiinkin energiayhteistyökumppani biokaasun suhteen. Biokaasu täysin uusiutuvana energianlähteenä ja hajautetun energiantuotannon muotona on huomattava mahdollisuus Suomen kaltaisessa, harvaan asutussa maassa. Biokaasun tuotannon sivutuotteena syntyy käyttökelpoista kierrätyslannoitetta, jolla korvataan kemiallista lannoitusta.

Myös suunnitteilla olevaa leipomoa Eerola pitää tärkeänä symbioosin kokonaisuuden kannalta. Näin saadaan markkinoille paikallista tuoretuotetta, ja tuodaan tuottajaa ja kuluttajaa lähemmäs toisiaan. ”Ruokajärjestelmän on mentävä viljelijä ja ympäristö edellä, mutta tärkeää on myös ympäristöarvojen realisointi kuluttajamarkkinoilla”, Eerola tuumaa. ”Markkinat mahdollistavat symbioosin toiminnan, kuten myös itse symbioottinen suhde – se ajattelutapa, että toisen jäte on toisen raaka-aine”, hän lisää.

Tämän kevään poikkeusoloissa on keskusteltu paljon niin huoltovarmuudesta kuin omavaraisuudesta, ja agroekologisen symbioosin paikallistaloutta tukeva malli erottautuukin edukseen monella tapaa. ”Erityisesti nyt korona-aikaan tällaiselle ajattelulle on sijaa”, pohtii Eerola.

Palopuron agroekologinen symbioosi -hanke on saanut paljon kansainvälistä näkyvyyttä, ja sitä kautta symbioosi päätyi myös yhdeksi Lighthouse Farms -kohteeksi.

Tulevaisuutta rakentamassa

”Tässä vaativassa taloudellisessa tilanteessa, missä Suomen maatalous nyt on, täytyy tilalla tehdä ratkaisuja tulevaisuuden suhteen”, sanoo Eerola. Vahva vuorovaikutus tutkimuslaitosten kanssa on antanut perspektiiviä siitä, kuinka oma toiminta sijoittuu laajempaan kokonaisuuteen. Eerolasta on ollut mielenkiintoista tutustua muiden Lighthouse –tilojen viljelijöihin, ja kuulla, mikä motivoi heitä toimimaan omalla tavallaan, kukin erilaisissa ympäristöissä. Eerola on mukana myös Carbon Actionin hiiliviljelijäryhmässä, ja kertoo sen taas olevan hyvä kanava saada vertaistukea Suomen olosuhteissa.

Lighthouse farms -kohteista puhutaan tiloina, jotka jo toteuttavat tulevaisuuden viljelyä vuoden 2050 vaatimuksilla. ”Kukaan ei tietenkään tiedä, mitä kolmenkymmenen vuoden aikajänteellä tapahtuu, mutta oletettavissa on, että meitä ihmisiä on silloin maailmassa enemmän. Tarvitsemme siis enemmän ruokaa, mutta myös terveellisempää ja kestävämmin tuotettua ruokaa”, pohtii Annemiek Pas Schrijver.

Kukin Lighthouse farm -kohde tarjoaa omanlaisiaan ratkaisuja maailmanlaajuisiin kestävyyshaasteisiin, mutta jokaisella tilalla on varmasti myös omat haasteensa. ”Tilat eivät siis ole täydellisiä systeemejä, vaan sellaisia, joissa jo toteutetaan erityisen kestävää viljelyä jollain tasolla”, sanoo Kari Koppelmäki. Verkosto tuokin yhteen rohkeita suunnannäyttäjiä, joiden toimintamalleista muodostuu monipuolinen kirjo vaihtoehtoja.

Toisistaan poikkeavilla edelläkävijätiloilla on jotain yhteistäkin. Lighthouse Farms -verkoston johtaja ja Wageningenin yliopiston Farming Systems Ecology -ryhmän professori Rogier Schulte mainitsi virkaanastujaispuheessaan, että Lighthouse farms -kohteita yhdistää kaksi tärkeää tekijää – monimuotoisuus ja tieto. Kysyn Annemiek Pas Schrijverilta, onko hän havainnut muita tiloja yhdistäviä seikkoja. Hän miettii hetken, ja lisää vielä yhden -yhteistoiminnan. Tulevaisuutta rakennetaan ja tietoa hankitaan yhdessä – ja tämä ajatus myös näkyy Lighthouse -tilojen toiminnassa.

Teksti: Veera Naukkarinen, suunnittelija, Baltic Sea Action Group

Lisää aiheesta:

Lighthouse Farms – verkoston sivusto: https://www.lighthousefarmnetwork.com/

Lighthouse Farms -verkoston johtaja professori Rogier Schulten virkaanastujaispuhe “Redefining Sustainable Foodscapes”, latauslinkki sivustolta https://www.lighthousefarmnetwork.com/post/december-2019

Palopuron symbioosin sivusto: https://palopuronsymbioosi.fi/

Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen loppuraportti: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80004/YMra_18_2017.pdf?sequence=1

Lue myös nämä

Carbon Action Klubi on avattu!

uutinen

Peltopäivä 3.9.2020 Apetitin räpin koetilalla

tapahtuma

Vastaa kyselyyn ja vaikuta Carbon Action Svenskfinland -tapahtumien ja materiaalien aiheisiin

uutinen

Carbon Action Hiilitilat: Tuorla farm Carbolla on asiaa! -podcast

Tilaesittelyt

Ensiesittelyssä uusi termi: Regeneratiivinen maatalous

blogi