Kumppanuus

9.9.2019

Hiiliviljelijän pohdintoja kumppanuudesta


” Symbioosi on kahden eliölajin läheinen, pysyvä, tarkoituksellinen yhdyselämä, josta molemmat osapuolet hyötyvät.”

Jokaisella maatilalla törmätään hetkeen, jolloin yksinäisyys valtaa tilaa ja toivottomuus täyttää huoneen. Carbon Action on kuitenkin avannut silmäni ja vakuuttanut minut siitä, että kyseinen tunne on turha ja harhaanjohtava.

Maanviljelijän yksinäisyyttä on hyvä kyseenalaistaa maasta alkaen. Jokaisen hiiliviljelijän ja valveutuneen maanviljelijän pelloilla pyritään hyvään maan rakenteeseen. Ensin huolehdimme siitä, että peltojen vesitalous toimii ja varmistamme, että maassa on tarpeeksi happea. Tämän työn teemme taataksemme ideaaliset työolosuhteet tärkeille kumppaneillemme mikrobeille. Kun suojaamme maata yhteyttävällä kasvustolla tai kasvijätteillä, toimitamme samalla suojaa ja ravinteita maaperän mikrobeille. Mikrobit hajottavat eloperäistä ainesta ja vapauttavat siitä ravinteita sekä stabiloivat muruja eritteillään. Mikrobit työskentelevät yhdessä muuttaen maaperäeläinten syömää kasvitähdettä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Mitä paremmin viljelijän ja mikrobien välinen kumppanuus toimii, sitä tuottavampi on maa. Tämä helpottaa jo pahinta yksinäisyyttä, onhan jokaisen saappaanjälkemme alla miljoonia työtovereita!

Maasta löytyy myös kumppanuuden kruununjalokivi, sienet. Ne muodostavat kasvien kanssa sienijuuria tai keräsienijuuria. Sienijuuressa kasvi toimittaa yhteyttämistuotteita sienelle, joka puolestaan ottaa maasta ravinteita ja vettä antaakseen ne edelleen kasville. Keräsienijuurissa tämä sienen ja kasvin välinen aineenvaihdunta tapahtuu kasvisolun sisällä. Symbioosi kahden lajin välillä on voimakas, välttämätön ja kestävä. Tämä symbioosin ylläpitäminen edellyttää toimia myös viljelijältä. Minimimuokkauksella pyrimme häiritsemään työtovereidemme symbioosia mahdollisimman vähän, monilajisilla seoskasvustoilla tarjoamme mahdollisimman hyviä kumppaneita sienijuurille. Sienet palkitsevat meidät varastoimalla hiiltä tehokkaasti rihmastoonsa ja edistämällä esimerkiksi kasvien fosforinottoa vähentäen näin fosforilannoituksen tarvetta.

Tässä vaiheessa viljelijän syke jo tasaantuu. Hiiliviljelyssä emme ole yksin! Edellä mainitsemistani työtovereista yhtäkään ei silti näe paljain silmin. Olisihan se mukavaa voida keskustella jonkun kanssa.

Kuoppaa kaivaessa tämäkin murhe helpottaa. Lapiollisesta multavaa, pyöreämuruista maata luikertelee esiin useampi liero. Ne muokkaavat, lannoittavat ja murustavat maata. Lierojen käytävät toimivat salaojina ja tuulettavat maata. Lierojen uloste on ravinteikasta ja siinä ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa.

Madoille jutteleminen kuitenkin lisäisi jo valmiiksi värikästä hiiliviljelijän mainetta. Parempi on kävellä syvemmälle kasvustoon. Monilajisen nurmen taipuessa saappaan alle ilmaan lehahtaa perhosia, pölyttäjiä, kiuru ja rusakko. Tuulihaukka seuraa ladon katolta viljelijän edesottamuksia. Ruisrääkkä sulostuttaa äänellään laaksoa. Työtovereita ilmoittautui palaveriin juuri satoja lisää! Monilajiset kasvustot, peitteiset pellot ja pientareet toimivat monimuotoisuuden lisääjinä, suojana ja ravinnonlähteenä ekosysteemin kaikille lajeille. Luonnossa lajit tarvitsevat toisiaan ja hiiliviljelijän pellolla nämä kumppanuussuhteet ovat tuottavuuden edellytys.

Jos madoille juttelemista pidetään kyseenalaisena, voi viljelijä siirtyä silittelemään kasvustoa. Huolellisesti suunniteltu viljelykierto, monilajiset kasvustot, kerääjäkasvit ja syväjuuriset maanparantajat ovat maan tuottavuuden ja multavuuden lisäämisen perusta. Laaja, mikrobimassan peittämä juuristo sitoo hiiltä maaperään. Mikrobitähteissä, mikrobimuumioissa savipartikkeleiden sisään suojautuneena hiili saadaan jäämään maahan pysyvämmin. Tämä kasvusto on työtoverina jo helpommin saavutettava. Typensitojien kanssa rupattelu ei silti vastaa lukuisiin kysymyksiin, joita hiiliviljely herättää. Askeleet kääntyvät kohti tilakeskusta. Renkaista pitäisi laskea paineita, nurmi lopettaa kyntämättä ja päättää aluskasvit syysviljan alle. Samalla puhelin kilahtaa.

Sieltä se ilmoittautui paikalle, se tärkein kumppani, toinen hiiliviljelijä! Carbon Action on luonut oman ekosysteeminsä, jossa lajit tarvitsevat toisiaan. Tässä hankkeessa on luotu kasvusto, jossa monilajiset viljelijät kasvavat yhdessä. Viljelijät ovat tämän kasvuston spagetti ja tutkijat sen kastike. Emme enää tulisi toimeen ilman toisiamme. Carbon Actionin kasvustossa kasvavat rinnakkain kotieläintilat, kasvinviljelytilat, luomutilat ja tavanomaiset tilat yhteen hiileen puhaltaen.

Enää ei ole yksinäistä ja toivotonta. Yhdessä meissä on ennennäkemätöntä voimaa!

” Symbioosi on usean viljelijä- ja tutkijalajin läheinen, pysyvä, tarkoituksellinen yhdyselämä, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Symbioosi on Carbon Action.”

Eliisa keskustelemassa toisen hiiliviljelijän kanssa Hauholla helmikuussa 2019

Kirjoittaja Eliisa Malin on Carbon Action -hiiliviljelijä, joka aloitti työt BSAGilla syyskuun alussa 2019. Eliisan työnkuva liittyy erittäin läheisesti hiiliviljelyyn, ja hän toimii muun muassa MAANEUVO-hankkeessa ja Carbon Action viestinnässä.

Lue myös nämä

Carbon Actionin uudet tutkimukset käynnistyneet – viljelijät kiinnostuneina mukana

blogi

Carbon Action -yritysalustalle uusia toimijoita!

blogi

Ilmatieteen laitos 23.8.: Maaperän kyky sitoa hiiltä voidaan todentaa mittauksilla

mediassa

Agrometsätalousseminaari 12.9.2019

tapahtuma

Yhteistyössä