Hiilipoluilta Hiilihighwaylle Hauholla

30.9.2019

Hiiliviljelyä helmikuun hangilla

Ilmastonmuutos on näinä aikoina eittämättä yksi kuumimpia puheenaiheita, ja hyvä niin, sillä jo 1,5 asteen lämpenemisen seuraukset ovat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin mukaan merkittäviä elämälle maapallolla, eikä näytä siltä, että pääsisimme edes 1,5 asteen tavoitteeseen kovin helposti. Tarvitaan siis toimia välittömästi ja joka sektorilla, niin päästövähennysten kuin hiilinielujenkin muodossa.

Tunnettuja hiilinieluja ovat metsät ja meret, mutta myös maaperän potentiaali varastoida hiiltä on valtava. Siksi maatalouden rooliin ilmastonmuutoksen suitsijana on havahduttu. Tutkijat ovat todenneet, että jo 4 promillen hiilivaraston vuosittaisella lisäämisellä metrin kerrokseen peltomaata, viljelysmaat voisivat kompensoida ainakin 30% ihmistoiminnan aiheuttamista päästöistä. Tämä vaatii toki globaalisti laajamittaisia toimia, mutta Suomessa hihat on jo kääritty ja toimiin ryhdytty.

Carbon Action -alusta

Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Carbon Action -alusta polkaistiin Sitran rahoituksella käyntiin loppuvuonna 2017, jolloin alkoi Carbon Action -hiilipilotti. Nyt hiilipilotti on laajentunut Carbon Action -alustaksi, jolla toimii useita hankkeita tutkimukseen, neuvontaan ja viestintään liittyen. Mukana on myös suuri joukko yrityksiä sekä rahoittajia.

Carbon Actionissa etsitään tapoja, jotka vauhdittavat hiilen varastoitumista ilmakehästä peltomaahan, pyritään todentamaan hiilen varastoituminen tieteellisesti sekä edistetään hiiltä varastoivan viljelyn, eli hiiliviljelyn käyttöönottoa suomalaisilla maatiloilla. BSAG vastaa koordinoinnista ja viljelijäyhteistyöstä, kun taas Ilmatieteen laitoksen roolina on paitsi tehdä hiilen varastoitumiseen liittyvää tutkimusta, myös koordinoida tieteellistä yhteistyötä monen tahon kesken.

Mahdollisimman paljon yhteyttävää pinta-alaa maan päällä sekä juuristoa ja pieneliöstön toimintaa pinnan alla ovat avaimet hiiltä maksimaalisesti sitovaan viljelyyn. Kuva: Sanna Söderlund, BSAG.

Innovatiiviset kokeilijat Ilorannassa

Carbon Actionissa on mukana yli sata maatilaa eri puolilta Suomea. Matkan varrella hankkeeseen on tullut mukaan myös useita uusia rahoittajatahoja, kuten Maj ja Tor Nesslingin säätiö, jonka avulla järjestettiin hiiliviljelijöille koulutustapaaminen keskellä kauneinta talvea Hauhon ihanassa Ilorannassa 6.2. – 7.2.2019. Ilorannan tapaaminen oli jatkoa vuonna 2018 järjestetyille lähikoulutuksille, jossa hankittiin perustiedot hiilen varastoitumisesta ja siihen tähtäävistä viljelymenetelmistä.

Tällä kertaa hiiliviljelijät kokoontuivat syventämään edelleen tietouttaan hiilen varastoitumista edistävistä toimenpiteistä sekä tapaamaan muita hiiliviljelijöitä. Kaksipäiväinen tapaaminen piti sisällään asiantuntijaluentoja sekä pienryhmien luomista ja niissä työskentelyä. Paikalle saapui yli puolet Carbon Actionin noin 110 hiiliviljelijästä ja lopuille tarjottiin mahdollisuus seurata ensimmäistä päivää etäyhteydellä.

Siinäpä haastetta tuleviin koulutuksiin: kuinka tyydyttää hiiliviljelijöiden tiedonjano riittävän syvällisesti ja konkreettisesti?

Tunnelma Ilorannassa oli tiivis ja innostunut. Valveutuneet, jo paljon asioita opiskelleet viljelijät olivat tiedonjanoisia ja haastoivat asiantuntijoita kiperilläkin kysymyksillä. Suosituinta antia oli kyselytunti, jonka aiheena oli Kysy mitä vain – kouluttajamme vastaavat mitä vain. Kysymyksiä jäi vielä roimasti, ja moni olisikin halunnut paneutua vielä syvemmälle maaperän mikrobiologiaan, hiilen varastointiin sekä muokkausmenetelmiin. Siinäpä haastetta tuleviin koulutuksiin: kuinka tyydyttää hiiliviljelijöiden tiedonjano riittävän syvällisesti ja konkreettisesti? Onneksi hiiliviljelijät ovat aktiivisia ja hankkivat tietoa itsekseenkin sekä jakavat kokemuksiaan ja oppivat yhdessä pienryhmissä.

Asiantuntijat pääsivät hiiliviljelijöiden tiukkaan mankeliin kyselytunnilla. Kuvassa vasemmalta viestintäpäällikkö Pieta Jarva BSAG, projektijohtaja Eija Hagelberg BSAG, tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus, hiiliviljelijät ja tutkijat Juuso Joona ja Tuomas Mattila sekä tutkija Jussi Heinonsalo Ilmatieteen laitos. Kuva: Anna Klemelä, BSAG.

Uusia hiilituulia maailmalta ja meiltä

Ensimmäisen päivän avasi Ilmatieteen laitoksen tutkija Jussi Heinonsalo, joka esitteli uusinta tutkimustietoa niin maailmalta kuin Paraisilla sijaitsevan Qvidjan koetilaltakin. Mielenkiintoisia tuloksia oli saatu jo ensimmäisen vuoden aikana hiilidioksidin vapautumista mittaavalla laitteistolla.

– Se paljasti, että nurmipeitteinen pelto oli vuonna 2018 hiilinielu, eli se sitoi enemmän hiiltä kuin päästi, mutta kokonaisuutena nielu oli kesällä 2018 melko pieni. Nielun pienuus johtui todennäköisesti kuivasta kesästä, Heinonsalo pohti ja lisäsi: uusia mittausmenetelmiä kehitetään koko ajan, jotta saadaan esiin mahdollisimman pienetkin erot.

Qvidjan koepellolta saatu mittausdata osoittaa, että hiilidioksidia vapautuu vähän ympäri vuoden. Suurimmillaan hiilen varastoituminen on ollut ennen niittoa, joka muutti pellon hetkellisesti hiilen lähteeksi, ennen kuin se alkoi taas sitoa hiiltä uudelleen. Kuva: Laura Heimsch, Ilmatieteen laitos

Ensimmäisen päivän antia olivat myös muun muassa Luonnonvarakeskuksen tutkijan, Ansa Palojärven maaperän mikrobiluento, hiiliviljelijä Jussi Talvitien esitys syväjuurisista kasveista, sekä Carbon Action -kouluttajina toimivien hiiliviljelijöiden Juuso Joonan ja Tuomas Mattilan yhteinen johdatus pienryhmätyöskentelyn saloihin.

Hengenravinnon lisäksi Ilorannassa saatiin nauttia maukkaista ruuista, jotka on tuotettu mahdollisimman lähellä ja luonnonmukaisesti. Sienikastikkeen sienetkin oli poimittu viereisestä metsästä. Illalla mieltä ja kehoa lämmittivät Savusaunan löylyt sekä paljut ja illan kruunasi yhteinen illanvietto.

Kahvitauolle järven rantaan tempaistiin rivakasti potkukelkoilla Juuso Joonan johtaessa joukkoa. Kuva: Sanna Söderlund, BSAG.

Pienissä ryhmissä

Carbon Actionin suurinta antia on monen viljelijän mielestä ollut toisten hiiliviljelijöiden tapaaminen ja kokemusten vaihto. Siihen tarpeeseen yön yli kestävät koulutustapaamiset ovat olleet enemmän kuin paikallaan. Myös kouluttajien kiireetön osallistuminen keskusteluun on tuonut hedelmällistä sisältöä koulutuksiin, sillä vuoropuhelu tutkijoiden ja viljelijöiden välillä paitsi ruokkii viljelijöiden tiedonnälkää, myös tarjoaa tutkijoille näköalaa käytännön viljelyyn.

Ilorannan hiiliviljelijätapaamisessa eri toimijoiden välistä tiedonvaihtoa laajennettiin entisestään.  Tapahtuman yhtenä tarkoituksena oli muodostaa pienryhmiä eri hiiltä varastoivien viljelytoimenpiteiden ympärille, ja toisena päivänä keskityttiinkin niiden käynnistämiseen toden teolla. Pienryhmiin saatiin mukaan myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijoita, jotka osallistuvat pienryhmätyöskentelyyn opiskelujensa ajan. Pienryhmissä on viljelijöiden ja opiskelijoiden lisäksi myös maatalousneuvojia, joten asiantuntijuutta ja tiedonvaihdon mahdollisuuksia löytyy moneen lähtöön.

Omien virheiden jakaminen ja muiden vastaavista kuuleminen on äärimmäisen hauskaa ja yhteishenkeä nostattavaa.

Pienryhmätoiminta mahdollistaa hiiliviljelijöiden tietotaidon nousun uusille tasoille, sillä jaettu asiantuntijuus nostaa jokaisen ryhmäläisen osaamistasoa. Kaikkien ei tarvitse tehdä samoja virheitä, sillä epäonnistuneiden kokeilujen jakaminen muiden kanssa on erityisen hyödyllistä silloin, kun käytäntöjä vasta pilotoidaan ja tutkitaan, mutta tuloksia on saatava nopeasti. Lisäksi omien virheiden jakaminen ja muiden vastaavista kuuleminen on äärimmäisen hauskaa ja yhteishenkeä nostattavaa, sen todisti yhteisessä illanvietossa käyty, Juuso Joonan ja Tuomas Mattilan ideoima Mokabattle. Mutta se on sitten jo ihan toinen tarina, hyvin hulvaton sellainen.

Mokabattle sai aikaan riemukkaita naurukohtauksia ja samaistumisen kokemuksia. Kuva: Sanna Söderlund, BSAG.

Kirjoittaja Sanna Söderlund toimii Baltic Sea Action Groupissa koulutuspäällikkönä ja viljelijäyhteistyön parissa.

Lue myös nämä

Peltotöitä ja perustutkimusta – esittelyssä BSAG:n uusin työntekijä Eliisa Malin

uutinen

Maitotiloista hiilitiloja – Valio Artturi hiiliviljelijäkoulutukset

uutinen

Tämä hommahan on ihan syvältä!

blogi

Mikä ihmeen 4/1000 ja miksi se koskee meitä?

blogi