Qvidjan tila, ’Carbon Action lighthouse’

3.2.2022

Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan omistamalla Qvidjan tilalla Paraisilla maata on viljelty jo yli vuosituhannen ajan. Qvidjan kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Qvidjan tilalla on 140 hehtaaria peltoa ja 650 hehtaaria metsää.

Omistajat muuttavat tilaa kohti uudistavaa eli regeneratiivista viljelyä. Periaatteina viljelyssä ovat: kerääjäkasvit, monilajinen viljely, orgaaniset maanparannusaineet, viljelykierto, peltometsäviljely ja rotaatiolaidunnus (lampaat, hevoset ja naudat). Qvidjassa kaikki tehdään luonnon monimuotoisuutta, hiilensidontaa ja Itämeren suojelua silmällä pitäen.

Qvidjan tila toimii kokeilutilana sekä Carbon Action tutkimuksen intensiivikoealueena ja samalla koko Carbon Action työn majakkana (lighthouse).

Vierailuja, vertaisoppimista ja koulutusta

Qvidja − tila, kenttäkokeet ja historiallinen kivilinna − tarjoaa aivan erityisen ja mieleenpainuvan paikan eri sidosryhmien vierailuille. Qvidja houkutteleekin jopa kiireisimpiä sidosryhmiä. Parhaimmillaan ennen COVID-19 pandemiaa, n. 1 000 sidosryhmää vieraili tilalla vuosittain (median ja yritysmaailman edustajia, virkamiehiä, päätöksentekijöitä eri tasoilta, tutkijoita, viljelijöitä ja neuvojia). 

Carbon Action kouluttajat Juuso Joona ja Tuomas Mattila esittelevät sidosryhmille maanrakennetta. Kuva: Laura Höijer.

Qvidjassa esitellään tutkimusta ja käytäntöä, ja sen pelloilla tutustutaan maaperään − kaivellaan kuoppia ja tutkitaan omakohtaisesti erilaisten maaperien ominaisuuksia. Tämä mahdollistaa kouluttamisen ja vertaisoppimisen, sekä innostaa sidosryhmiä muutokseen. Kokeilutilalla on käynyt vierailulla niin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta kuin hiiliviljelyyn kouluttautuvat 100 Carbon Action -hiiliviljelijääkin. Keskeisille sidosryhmille järjestetään vuosittain Qvidjassa Maan Puolustuskursseja. Nämä koulutuskurssit alkoivat vuonna 2018, ja ovat jatkuneet läpi COVID-19 pandemian. Maaperän merkitystä avaava konsepti on herättänyt laajasti kiinnostusta, ja houkuttanut paikalle myös kiireisiä korkean tason päätöksentekijöitä ja yritysmaailman sekä median edustajia. Myös Suomen EU puheenjohtajuuskausi polkaistiin käyntiin kansainvälisten toimittajien vierailulla Qvidjaan.

Reaaliaikaista tutkimustietoa pelloilta

Qvidjassa Carbon Action -tutkijat tekevät yhteistyötä viljelijöiden kanssa varmistaen, että tutkimus vastaa toimijoiden konkreettisiin tarpeisiin. Tutkimuksessa mm. selvitetään maaperän hiilen varastoitumista takaisin ilmakehästä maaperään. Pellon hiilitasetta mitataan jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla. Tutkimustuloksia Qvidjan pelloilta voi seurata reaaliajassa Pelto-observatorion kautta. Mukana on myös maailman ensimmäinen nurmipellon hiilensidontaennuste.

Tulosten mukaan koepelto on hiilinielu:

Tutkimuksessa on mitattu Qvidjan nurmipellon CO2 nettovaihtoa (NEE) toukokuusta 2018 lähtien (Kuva 2). Kyseinen nurmipelto on siirtymässä voimaperäisistä maatalousmenetelmistä uudistaviin menetelmiin. Tulosten mukaan nurmipelto on toiminut kaikkina mittausvuosina hiilinieluna.

Vuosittaiset hiilitaseet toukokuu – toukokuu

2018-2019: -56 +-10 g C m-2 s-1

2019-2020: -86 +-12 g C m-2 s-1

2020-2021: -77 +-14 g C m-2 s-1

NEE jakautuu peltoekosysteemin hengitykseen (Reco) eli kasveista ja maaperäeliöistä vapautuvaan hiilidioksidiin sekä kasvien sitomaan hiilidioksidiin (GPP). Negatiiviset arvot tarkoittavat sitoutumista peltoon ja positiiviset arvot tarkoittavat päästöä ekosysteemistä ilmakehään. Kuukausittaisissa taseissa on huomioitu hiilisyöte lannoitteen muodossa sekä sadon mukana pellolta pois lähtenyt hiili (Kuvan laatinut Laura Heimsch, Ilmatieteen laitos). 

Teksti: Laura Höijer, sisältöjohtaja, BSAG

Lue lisää: Heimsch, L. et al. 2021: Carbon dioxide fluxes and carbon balance of an agricultural grassland in southern Finland, Biogeosciences, 18, 3467–3483, 2021 https://bg.copernicus.org/articles/18/3467/2021/bg-18-3467-2021.pdf

Lue myös nämä

Liity Carbon Action Klubiin!

Carbon Action

Kirjaa kalenteriin! Syksyn 2022 Carbon Action -tapahtumat

Tapahtumakalenteri

Blogi: BSAG liikkui kesän pelloilla ja pientareilla – mikä puhuttaa viljelijöitä nyt?

Blogit

Viljelijät ja tutkijat kohtaavat Peltopäivässä Ruukin turvepelloilla 16.8. – Tule mukaan!  

Carbon Action