Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan omistamalla Qvidjan tilalla Paraisilla maata on viljelty jo yli vuosituhannen ajan. Qvidjan kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Qvidjan tilalla on 140 hehtaaria peltoa ja 650 hehtaaria metsää.

Omistajat muuttavat tilaa kohti uudistavaa eli regeneratiivista viljelyä. Periaatteina viljelyssä ovat: kerääjäkasvit, monilajinen viljely, orgaaniset maanparannusaineet, viljelykierto, peltometsäviljely ja rotaatiolaidunnus (lampaat, hevoset ja naudat). Qvidjassa kaikki tehdään luonnon monimuotoisuutta, hiilensidontaa ja Itämeren suojelua silmällä pitäen.

Qvidjan tila toimii kokeilutilana sekä Carbon Action tutkimuksen intensiivikoealueena ja samalla koko Carbon Action työn majakkana (lighthouse).

Vierailuja, vertaisoppimista ja koulutusta

Qvidja − tila, kenttäkokeet ja historiallinen kivilinna − tarjoaa aivan erityisen ja mieleenpainuvan paikan eri sidosryhmien vierailuille. Qvidja houkutteleekin jopa kiireisimpiä sidosryhmiä. Parhaimmillaan ennen COVID-19 pandemiaa, n. 1 000 sidosryhmää vieraili tilalla vuosittain (median ja yritysmaailman edustajia, virkamiehiä, päätöksentekijöitä eri tasoilta, tutkijoita, viljelijöitä ja neuvojia). 

Qvidjassa esitellään tutkimusta ja käytäntöä, ja sen pelloilla tutustutaan maaperään − kaivellaan kuoppia ja tutkitaan omakohtaisesti erilaisten maaperien ominaisuuksia. Tämä mahdollistaa kouluttamisen ja vertaisoppimisen, sekä innostaa sidosryhmiä muutokseen. Kokeilutilalla on käynyt vierailulla niin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta kuin hiiliviljelyyn kouluttautuvat 100 Carbon Action -hiiliviljelijääkin. Keskeisille sidosryhmille järjestetään vuosittain Qvidjassa Maan Puolustuskursseja. Nämä koulutuskurssit alkoivat vuonna 2018, ja ovat jatkuneet läpi COVID-19 pandemian. Maaperän merkitystä avaava konsepti on herättänyt laajasti kiinnostusta, ja houkuttanut paikalle myös kiireisiä korkean tason päätöksentekijöitä ja yritysmaailman sekä median edustajia. Myös Suomen EU puheenjohtajuuskausi polkaistiin käyntiin kansainvälisten toimittajien vierailulla Qvidjaan.

Reaaliaikaista tutkimustietoa pelloilta

Qvidjassa Carbon Action -tutkijat tekevät yhteistyötä viljelijöiden kanssa varmistaen, että tutkimus vastaa toimijoiden konkreettisiin tarpeisiin. Tutkimuksessa mm. selvitetään maaperän hiilen varastoitumista takaisin ilmakehästä maaperään. Pellon hiilitasetta mitataan jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla. Tutkimustuloksia Qvidjan pelloilta voi seurata reaaliajassa Pelto-observatorion kautta. Mukana on myös maailman ensimmäinen nurmipellon hiilensidontaennuste.

Tulosten mukaan koepelto on hiilinielu:

Tutkimuksessa on mitattu Qvidjan nurmipellon CO₂ nettovaihtoa (NEE) toukokuusta 2018 lähtien (Kuva 2). Kyseinen nurmipelto on siirtymässä voimaperäisistä maatalousmenetelmistä uudistaviin menetelmiin. Tulosten mukaan nurmipelto on toiminut kaikkina mittausvuosina hiilinieluna.

Vuosittaiset hiilitaseet toukokuu – toukokuu

2018-2019: -56 +-10 g C m-2 s-1

2019-2020: -86 +-12 g C m-2 s-1

2020-2021: -77 +-14 g C m-2 s-1

Teksti: Laura Höijer, sisältöjohtaja, BSAG

Lue lisää: Heimsch, L. et al. 2021: Carbon dioxide fluxes and carbon balance of an agricultural grassland in southern Finland, Biogeosciences, 18, 3467–3483, 2021 https://bg.copernicus.org/articles/18/3467/2021/bg-18-3467-2021.pdf

Jaa