Käyttönurmikoille on paikkansa osana kaupunkien puistoalueita ja kotipihoja, mutta osa nurmikoista jää vähäiselle käytölle. Korvaamalla tällaiset turhat nurmikot, tienpientareet ja joutomaat monihyötyisillä niityillä, voidaan hillitä ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä, vaalia luonnon monimuotoisuutta ja suojella vesistöjä. Tuomalla lisää niittyjä kaupunkiluontoon parannetaan myös alueiden virkistysarvoa ja lisätään ihmisten hyvinvointia.
Sidotaan hiiltä
Maaperä on toiseksi suurin hiilivarasto heti merien jälkeen. Pienikin prosentuaalinen kasvu maan hiilivarastossa on merkittävää hiilen poistumaa ilmakehästä. Ilmastonmuutoksen hillinnässä on päästövähennysten lisäksi välttämätöntä myös lisätä hiilinieluja.
Hiiliviljelyllä edistetään hiilen varastoitumista maahan maataloudessa. Myös kotipihalla, taloyhtiön pihalla tai kaupungin puistossa voidaan soveltaa samoja pääperiaatteita.
Ylläpidetään luonnon monimuotoisuutta
Monipuolinen lajisto suojaa ja antaa elinvoimaa paikallisesti. Luontokato on maapallon laajuinen kriisi, johon voi vaikuttaa myös paikallisilla teoilla. Jopa omalla pihalla. Tiheästi toistuva nurmikon leikkuu vaikuttaa kasvillisuuden uusiutumiseen ja kasvilajiston monipuolisuuteen. Eri kasveilla on erilainen kasvutapa. Se huomioimalla on mahdollista tukea monimuotoisia elinympäristöjä myös kotipihalla tai yhteisillä viheralueilla.
Suojellaan vesistöjä
Maalla tapahtuva toimintaa vaikuttaa vesistöihin. Erityinen merkitys on maaperällä ja sen kunnolla. Hyvärakenteinen maa pidättää tehokkaammin ravinteita, jolloin ne eivät karkaa vesistöjä rehevöittämään. Hyvinvoiva maaperä myös varastoi vettä kuivien jaksojen varalle sekä ehkäisee tulvia ja eroosiota. Monipuolisen kasvillisuuden lisääminen on tehokas keino hallita ylimääräisiä sade- ja sulamisvesiä.
Niittyjen hyödyt
Kaupungeilla ja kunnilla on hallussaan laajoja viheralueita, joiden käyttöä muuttamalla voidaan vaikuttaa isossa mittakaavassa.
Helsingin kaupungin Oma Stadi -hankkeessa korvataan kaupunkilaisten ehdotuksesta vähällä käytöllä olevia nurmikoita niityillä. Monihyötyiset niityt ovat myös helppohoitoisia. Samalla kun edistetään ilmaston- ja vesiensuojelua sekä luonnon monimuotoisuutta, säästetään usein toistuvaan ruohonleikkuuseen kuluvaa polttoainetta ja työvoiman tarvetta.
Kullakin kohteella on omat erityiset hyötynsä. Esimerkkejä kohteista:
Pienellekin pihalle voi perustaa niityn. Jo pieni kukkiva alue houkuttelee ja hyödyttää erityisesti pölyttäjähyönteisiä ja lisää pihan viihtyisyyttä. Monelta pihalta löytyy jokin vähäisemmällä käytöllä oleva alue, jolla nurmikon voisi muuttaa niityksi. Vähäisempi nurmikon leikkuu auttaa myös sitomaan hiiltä maahan ja helpottaa pihan hoitoa. Taloyhtiön pihalla niityttämistä voi ehdottaa joko taloyhtiön hallitukselle, isännöitsijälle tai yhtiökokoukselle. Omalla pihalla puolestaan voi yleensä tarttua suoraan toimeen!
Ideoita kotipihoille:
Määrittele missä nurmikkoa oikeasti tarvitaan, niitytä muut alueet. Vähennä leikkaamista ja katso mitä nousee esiin, iloitse uusista tutuista. Tee niittykukista pieniä keitaita nurmikon sekaan. Jos piha on rehevä, lisää vähän hiekkaa ja kylvä siemeniä. Jos niitytettävä paikka on kuiva, kylvä suoraan heikkokasvuiseen nurmikkoon. Voit vaan myös jättää nurmikon kasvamaan ja alkaa hoitaa sitä niityn tavoin.
Perustetun niityn lajisto kehittyy hitaasti. Vain osa niittykasveista kukkii ensimmäisenä kesänä. Joidenkin niittykasvien siemenet saattavat odottaa itselleen sopivia itämisolosuhteita maaperässä jopa useita vuosia. Komeimman kukkaloiston saavuttaminen vaatii hieman aikaa, mutta kärsivällisyys palkitaan.
Niitty niitetään yleensä vain kerran kesässä kasvien siementen kypsyttyä, useimmiten loppukesästä tai alkusyksystä. Niitetty kasvimassa jätetään paikoilleen pariksi päiväksi, jotta siemenet ehtivät varista maahan, minkä jälkeen niittojäte korjataan pois. Niittojätteen keruulla vähennetään kasvupaikan ravinteisuutta. Niitty ei kukoista liian ravinteikkaassa maassa, joten lannoitteita ei sen hoitoon tarvita. Niityn eliöyhteisöä suojellaan jättämällä kemialliset torjunta-aineet pois.
Lähialueen asukkaat osaavat yleensä parhaiten tunnistaa yhteisten alueiden turhat, vähälle käytölle jääneet nurmikot, jotka soveltuisivat hyvin niityttämiseen. Kannattaa muistaa, että myös monet hoidetut tienpientareet voisi niityttää. Tästä hyötyisivät kaikki; samalla kun kaupunki säästäisi hoitokustannuksissa, saisivat uhanalaiset pölyttäjähyönteiset apua ja ohikulkijat kauniimpaa katsottavaa ja luontoelämyksiä. Niityttämistä voi ehdottaa kaupungille joko yksityishenkilönä tai kaupunginosayhdistyksen kautta. Myös osallistuva budjetointi tarjoaa mainion väylän vaikuttamiseen – esimerkiksi Helsingissä toteutui vuonna 2020 osallistuvan budjetoinnin suunnitelma, jossa kymmenellä viheralueella niitytettiin vähällä käytöllä olevia nurmikoita.
