Nurmikoita niityiksi Helsingissä – BSAG mukana OmaStadi -hankkeessa

16.2.2021

Nurmikoita niityiksi Helsingissä – BSAG mukana OmaStadi -hankkeessa

Helsingissä kokeillaan vähällä käytöllä olevien nurmikoiden niityttämistä. Kokeilun taustalla on kaupunkilaisten voittoisa ehdotus OmaStadi -rahoituksen käytöstä kaudella 2019-2020. BSAG on ollut asiantuntijana toteuttamassa maaperän hiilen sidontaa, luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjensuojelua edistävässä hankkeessa. 

Maatalousmaan lisäksi myös kaupunkien ja kuntien viheralueilla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään, vesistöjen suojeluun ja pölyttäjähyönteisten ja muiden lajien elinympäristöjen tukemiseen. 

Suomessa viheralueita on Euroopan mittakaavassa paljon – esimerkiksi Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkien pinta-alasta viheralueet kattavat 31-48 %. Sillä, kuinka näitä alueita hoidetaan, on siis merkitystä. 

Kaupunkilaiset äänestivät Nurmikot niityiksi -hankkeen Helsingin kaupungin OmaStadi-rahoituksen saajaksi. Keväällä 2020 idean kehittäjät ja kaupungin virkamiehet valitsivat yhdessä 10 puistoa uusien niittyjen paikoiksi.  

”Kussakin puistossa korvattiin osa intensiivisesti hoidetuista nurmikoista monihyötyisillä niityillä. Niittyjä perustettiin erityisesti puistojen niihin osiin, joissa nurmikolla oli vain vähäistä virkistyskäyttöä. Sen sijaan niityiksi muutettuina ne voivat olla ympäristön ja asukkaiden kannalta muuten arvokkaita ”, projektia luotsannut luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila kertoo. 

OmaStadi on Helsingin osallistuvaa budjetointia, jossa kaupunkilaiset pääsevät ideoimaan ja päättämään, mihin kaupunki käyttää rahaa. 

”Ehdotin yhdessä Eija Leinosen ja Dodo ry:n kanssa nurmikoiden niityttämistä. Ajatuksena oli kaupunkien viheralueiden hiilinielujen lisääminen. Samalla lisätään viihtyisyyttä ihmisille ja helpotetaan pölyttäjähyönteisten ahdinkoa. Ilokseni moni muu kaupunkilainen oli samaa mieltä ja hanke äänestettiin toteutettavaksi”, kertoo ehdotuksen ideoija ja moottori Suvi Laukkanen

BSAG oli mukana Helsingin niitty-hankkeessa osallistumalla suunnitteluun sekä puistoihin kesällä 2021 pystytettävien infotaulujen sisältöjen tuottamiseen.  

”Vesistöjen, ilmaston ja elonkirjon kannalta niityillä on monta etua nurmikkoihin verrattuna. BSAG on perehtynyt aihepiiriin etenkin maatalousmaiden näkökulmasta, mutta on ollut mielenkiintointoista tuoda samat aiheet kaupunkiympäristöön”, BSAG:n viestintäjohtaja Pieta Jarva sanoo.  

Infotauluissa käsitellään aihetta niin maaperän, ilmaston, vesistöjen kuin eliöstön näkökulmasta. Lisäksi tauluissa kerrotaan niityttämisen syistä ja hyödyistä juuri kyseisessä puistossa. Carbon Action -sivuilta pääset lukemaan tarkemmin siitä, miksi puistoissa ja pihoilla kannattaa suosia niittyjä.  

Lähiluonto lisää tunnetusti myös ihmisten hyvinvointia, joten kesällä kannattaa käydä vierailemassa kohteissa. Katso niittyjen sijainti alla olevalta kartalta! 

Jokainen niittykohde on erilainen. Nurmikoiden hoitoa muuttamalla ja niittyjä perustamalla haettiinkin eri puistoissa ratkaisuja hieman erilaisiin haasteisiin. Jokaiseen puistoon niitty tuo kuitenkin monta hyötyä. 

Itäväylän liikenteen suojaviheralueet Kulosaaren ja Herttoniemen alueella ovat Itäväylältä tulevan melun ja kadun läheisyyden vuoksi vähäisellä virkistyskäytöllä, mutta näkyvillä paikoilla. Kipparlahdensilmukan tien viereinen alue on ollut aikoinaan Kulosaaren kartanoon kuuluvaa niittyä, laidunta tai peltoa. Tämän tyyppisissä kohteissa suojaviheralueiden nurmikoiden muuttaminen niityiksi voikin tuoda esiin vanhoja niittykasveja maaperän siemenpankista.

Svinhufvudin puistossa Kulosaaressa niityn annettiin kasvaa rinteeseen. Jyrkkä rinne oli nurmikkona hankalasti käytettävissä, mutta niityn paikaksi se sopi hyvin. Haastavassa paikassa niityn etu nurmikkoon verrattuna on myös sen huomattavasti vähäisemmät hoitotyöt. 

Porolahdenpuisto Roihuvuoressa on laaja puistoalue, jossa maisemaan saatiin vaihtelua korvaamalla osa nurmikoista niityillä. Puistossa nurmikolla kukki jo ennestään muun muassa mukulaleinikki, ja niityttämällä lisättiin erilaisten kukkivien kasvien määrää. Alueella on puuryhmiä, joiden alla nurmikko kasvoi huonosti. Intensiivisen nurmikon leikkuun lopettaminen puiden ympäriltä paitsi suojaa puiden juuria ja runkoa, myös vähentää laajan viheralueen leikkaamiseen kuluvaa aikaa.  

Linnalahdenpuistosta Vartiokylästä löytyy runsaasti pölyttäjähyönteisiä houkuttelevia kukkakasveja, kuten keväällä kukkivia sipuleita, jyrkässä rinteessä viihtyviä niittykukkia ja kukkivia pihlajapuita. Muuttamalla osa puiston nurmikoista niityiksi haluttiin parantaa pölyttäjien elinolosuhteita.  

Toukolan rantapuisto ottaa vastaan koko Arabian kaupunginosan hulevedet sekä Kumpulan puron valumavedet, ja rajoittuu Vanhankaupunginlahteen. Niittykasvillisuuden lisäämisellä rantavyöhykkeelle sekä ojien varsille hillitään ravinteiden huuhtoutumista ja Itämeren rehevöitymistä, sekä hallitaan ylimääräisiä vesiä. Nämä suojavyöhykkeet tuovat lisäksi vaihtelua alueen laajoihin nurmikenttiin. 

Sibeliuksen puistosta Töölöstä löytyy vanhojen huviloiden pihapiiriin jääneitä luonnon kallioketoja. Nämä ovat arvoniittykohteita, joita vaalimalla ylläpidetään paitsi luonnon monimuotoisuutta, myös kulttuuriperintöä. Arvoniittyjen lisäksi osa puiston nurmikoista annetaan kasvaa niittymäisinä, ja puistoon perustetaan uusi kukkaniitty puiston peruskorjauksen yhteydessä. Puistosta löytyy myös viljelylaatikoita kaupunkiviljelijöiden tarpeisiin. 

Munkinpuistossa Munkkiniemessä märkä nurmikkoalue kuivui hitaasti sateiden jälkeen, eikä siten ollut toimiva virkistyskäyttöön. Kun nurmikkoa on alettu hoitaa niittynä, voi siihen kehittyä ajan kuluessa lajirikas kosteikko tai kostea niitty.  

Maaherranpuistossa Viikissä on paljon vähällä käytöllä olevaa nurmikkoa. Osassa puistoa huonokuntoisen nurmikon tilalle perustettiin niitty muokkaamalla kasvualustaa ja kylvämällä niittykasvien siemeniä syksyllä 2020. Perustetun niityn kasvillisuus kehittyy vähitellen yksivuotisten kasvien korvautuessa monivuotisilla kukkivilla kasveilla.  muuttuu merkittävästi erityisesti ensimmäisinä vuosina. 

Siltamäen aluepuisto Siltamäessä on hyvä esimerkki monipuolisesta puistosta. Puista, pensaista, niityistä ja nurmikoista muodostuva viheralue on monimuotoinen ja monihyötyinen ympäristö. Puistossa muutettiin puuryhmien alla kasvavat huonokuntoiset nurmikkoalueet sekä metsäsaarekkeiden viereiset reunat niityiksi.

Lue myös nämä

Carbon Action Klubi on avattu!

uutinen

Harppaus uudistavan viljelyn kehitykseen Suomessa – koko ruokaketjun yhteisponnistus tarjoaa uudistavan viljelyn verkkokurssin maksutta kaikille

uutinen

Uudistavan viljelyn e-opiston avajaiset 9.2.

uutinen

Lannalla laiho paremmaksi – miten aloittaa lannan käyttö?

uutinen

Uudistavan viljelyn e-opisto avataan 9.2.2021

uutinen