Miksi kannattaa suosia niittyjä nurmikoiden sijaan?

Sidotaan hiiltä

Maaperä on toiseksi suurin hiilivarasto heti merien jälkeen. Pienikin prosentuaalinen kasvu maan hiilivarastossa on merkittävää hiilen poistumaa ilmakehästä. Ilmastonmuutoksen hillinnässä on päästövähennysten lisäksi välttämätöntä myös lisätä hiilinieluja.

Hiiliviljelyllä edistetään hiilen varastoitumista maahan maataloudessa. Myös kotipihalla, taloyhtiön pihalla tai kaupungin puistossa voidaan soveltaa samoja pääperiaatteita. Kolme tärkeintä periaatetta ovat yhteyttämisen, mikrobien ja suojan maksimointi. Kun viheralueiden toistuvasti lyhyiksi leikattavia nurmikoita korvataan niityillä, maanpäällinen kasvusto runsastuu ja yhteyttäminen tehostuu. Kasvien kasvaessa kasvavat myös niiden juuristot, joiden myötä maan mikrobeille päätyvän hiilen määrä lisääntyy. Kuten nurmikoitakaan, niittymaata ei muokata sen perustamista lukuun ottamatta. Maanmuokkauksen välttäminen suojaa maan rakennetta ja hillitsee hiilen vapautumista ilmakehään. Niityn hoidossa ei käytetä myöskään maaperän prosesseja häiritseviä kemiallisia torjunta-aineita.

Kasvien yhteyttäminen on olennainen osa hiilen sitoutumista ilmakehästä maaperään. Yhteyttäessään kasvit ottavat hiilidioksidia ilmasta ja vettä maasta, ja tuottavat niistä auringon valoenergian avulla sokereita ravinnokseen. Samalla vapautuu happea. Vain vihreät kasvinosat yhteyttävät. Kun usein leikattava nurmikko muutetaan niityksi, lisääntyy yhteyttävä lehtipinta-ala.

Osa hiilestä tarvitaan kasvin omaan kasvuun, mutta osa kulkeutuu juurien kautta maaperään. Maassa kasvien yhteyttämiin hiiliyhdisteisiin tarttuvat maaperän mikrobit, jotka käyttävät sitä ravintonaan. Mikrobien työskennellessä osa hiilestä vapautuu hiilidioksidina takaisin ilmakehään, ja osa sitoutuu maahan eloperäisinä yhdisteinä. Nykytiedon valossa kuollut mikrobimassa muodostaa suuren osan maan pysyvästä hiilivarastosta.

TIESITKÖ, että maaperässä on enemmän hiiltä kuin koko ilmakehässä ja kaikessa kasvillisuudessa yhteensä?

Ylläpidetään luonnon monimuotoisuutta

Monipuolinen lajisto suojaa ja antaa elinvoimaa paikallisesti. Luontokato on maapallon laajuinen kriisi, johon voi vaikuttaa myös paikallisilla teoilla. Jopa omalla pihalla. Tiheästi toistuva nurmikon leikkuu vaikuttaa kasvillisuuden uusiutumiseen ja kasvilajiston monipuolisuuteen. Eri kasveilla on erilainen kasvutapa. Se huomioimalla on mahdollista tukea monimuotoisia elinympäristöjä myös kotipihalla tai yhteisillä viheralueilla.

Kun nurmikko leikataan usein lyhyeen sänkeen, kasvilajisto muuttuu heinäkasvivaltaiseksi. Tämä johtuu siitä, että heinäkasvien kasvupiste on lähellä maan rajaa. Kasvit, joiden kasvupiste on korkeammalla, puolestaan häviävät kilpailussa. Näin pois karsiutuu esimerkiksi monia pölyttäjille mieluisia kasveja. Kun suositaan nurmikoiden sijaan niittyjä, lisätään paitsi kasvien, myös hyönteisten ja muiden eläinlajien monimuotoisuutta.

Kasvit käyvät niitylläkin kovaa kilpailua vedestä, ravinteista ja auringonvalosta. Kasvilajiston monimuotoisuuden turvaamiseksi niittykasvustoakin täytyy niittää, jotta myös hennommat kasvit saavat kasvaa ja kukkia. Niityn hoitoniitto tehdään kerran tai kahdesti kesässä.

Kukkivat niittykasvit tarjoavat ravintoa ja suojaa monelle lajille, kuten elintärkeille pölyttäjähyönteisille. Luonnonkasvien ohella myös suuri osa maailman ruokakasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Niityt ovat hyönteisille tärkeitä elinympäristöjä, ja niitä perustamalla voidaan elvyttää uhkaavasti vähentynyttä pölyttäjäkantaa.

Maanpäällinen monimuotoisuus lisää myös maaperäeliöiden monimuotoisuutta.

TIESITKÖ, että Maapallon tihein monimuotoisuus löytyy maaperästä? 

Suojellaan vesistöjä

Maalla tapahtuva toimintaa vaikuttaa vesistöihin. Erityinen merkitys on maaperällä ja sen kunnolla. Hyvärakenteinen maa pidättää tehokkaammin ravinteita, jolloin ne eivät karkaa vesistöjä rehevöittämään.  Hyvinvoiva maaperä myös varastoi vettä kuivien jaksojen varalle sekä ehkäisee tulvia ja eroosiota. Monipuolisen kasvillisuuden lisääminen on tehokas keino hallita ylimääräisiä sade- ja sulamisvesiä.

Kasvit käyttävät vettä omiin elintoimintoihinsa ja hidastavat veden kulkua massallaan. Sateen aikana osa vedestä pidättyy kasvien pinnoille, ja poistuu haihtumalla. Suurin osa vedestä kuitenkin imeytyy maaperään, josta kasvit ottavat sitä juurillaan ja haihduttavat takaisin ilmakehään lehtiensä kautta. Vettä sitoutuu ja haihtuu sitä enemmän, mitä runsaampaa on kasvillisuus. Kasvien juuret hoitavat maata parantaen sen rakennetta.

Lisäämällä kasvillisuutta vesistöjen varrella hillitään vesistöjen rehevöitymistä. Kasvit nappaavat juurillaan ravinteita omaan käyttöönsä vähentäen niiden huuhtoutumista vesistöihin. Maaperän mikrobit vapauttavat ja muuttavat ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Niittykasvustoa leikataan huomattavasti käyttönurmikoita harvemmin, jolloin kasvien juuristotkin ehtivät kasvaa vahvoiksi. Eri kasvilajeilla on erilainen juuristo, ja ne myös ottavat ravinteita eri tavalla. Monipuolinen kasvillisuus auttaakin pitämään ylimääräiset ravinteet poissa vesistöistä.

Hyvärakenteinen maa pidättää tehokkaammin ravinteita, varastoi vettä kuivien jaksojen varalle sekä ehkäisee tulvia ja eroosiota.

TIESITKÖ, että hyvinvoiva maaperä on myös tehokas vedenpuhdistaja?

LUE LISÄÄ PIHOJEN JA PUISTOJEN HIILIPUUTARHUROINNISTA.