ILMASTO - MAAPERÄ - ITÄMERI - BIODIVERSITEETTI

Tiedejulkaisuja Carbon Action -alustalta

Towards agricultural soil carbon monitoring, reporting and verification through Field Observatory Network (FiON)

AUGUST 2021 – GEOSCIENTIFIC INSTRUMENTATION, METHODS AND DATA SYSTEMS PREPRINT | NEVALAINEN, OLLI ET AL.

Hiiliviljelykäytäntöjen vuoksi on tarpeen seurata maaperään sitoutunutta hiiltä eri maaperä- ja ilmasto-olosuhteissa. Field Observatory Network (FiON) on luonut menetelmän kohti maatalouden hiilen sitoutumisen seurantaa ja ennustamista yhdistämällä offline- ja lähes reaaliaikaiset kenttämittaukset, säätiedot, satelliittikuvat ja mallinnuksen. Työn ja tulosten jakamiseksi on rakennettu kaikille avoin verkkoalusta nimeltä Pelto-observatorio (fieldobservatory.org). Julkaisu on käsikirjoitusversio, joka on lähetetty vertaisarvioitavaksi.

Utilizing Principles of Biodiversity Science to Guide Soil Microbial Communities for Sustainable Agriculture

MAY 2021 – ECOEVORXIV PREPRINTS | CAPPELLI, SERAINA ET AL.

Kestävien maatalousekosysteemien suunnittelussa on tärkeä ymmärtää biologisen monimuotoisuuden, ekosysteemien toiminnan ja maaperän mikrobien väliset yhteydet. Tässä julkaisussa on yhteenveto näiden kolmen aihealueen nykyisestä tietämyksestä keskittyen niiden välisiin yhteyksiin. Lisäksi julkaisussa korostetaan tiedon puutteita, joihin on puututtava, jotta voidaan tuottaa empiiristä ekologista dataa kestävien viljelyjärjestelmien suunnittelua varten. Käsikirjoitusversio, joka on lähetetty vertaisarvioitavaksi.

Response of boreal clay soil properties and erosion to ten years of no-till management

JANUARY 2021 – SOIL & TILLAGE | HONKANEN, HENRI ET AL.

Tässä tutkimuksessa verrataan erilaisia vaikutuksia maaperään ja hiilivarastointiin tavanomaisen maanmuokkauksen ja poisjätetyn maanmuokkauksen välillä savimaalla viljellyllä kevätviljalla Lounais-Suomessa. Tulokset osoittavat, että tehokas tapa esimerkiksi vähentää eroosiota on vähentää maanmuokkausta, mutta todennäköisesti tarvitaan muitakin keinoja lisätä maan hiilivarastoa erityisesti savimaiden pintakerrosten alapuolella.

Carbon dioxide fluxes and carbon balance of an agricultural grassland in southern Finland

NOVEMBER 2020 – BIOGEOSCIENCES DISCUSS | HEIMSCH, LAURA ET AL.

Tutkimuksessa seurattiin nurmipeltoa, joka siirtyy tehokkaista maatalousmenetelmistä kestävimpiin menetelmiin. CO2 ja H2O-virtauksia mitattiin kahden vuoden aikana, 2018 vuoteen 2020, Qvidjan tilalla Etelä-Suomessa. Nurmipellon hiilitase ensimmäisenä mittausvuonna oli lähellä nollaa, kun taas toisena mittausvuonna nurmipelto oli kääntynyt hiilivarastoksi.

BEYOND ECOSYSTEM MODELING: A ROADMAP TO COMMUNITY CYBERINFRASTRUCTURE FOR ECOLOGICAL DATA‐MODEL INTEGRATION

Lokakuu 2020 - GLOBAL CHANGE BIOLOGY | FER, ISTEM ET AL.

Tärkeänä tavoitteena Carbon Actionin tutkimustyössä on luoda tieteellisesti hyväksytty maaperän hiilensidonnan todentamismenetelmä. Tässä tieteellisessä artikkelissa on kuvattu todentamisjärjestelmän perustana olevan laskuri. Laskuri käyttää laajasti kerättyä aineistoa, mm. satelliittikuvia, hiilidioksidimääritysten ja maaperäanalyysien tietoja ja yhdistelee tätä lohkokohtaiseen tietoon nykyisistä, menneistä ja tulevista viljelytoimenpiteistä.

Climate change mitigation and agriculture: measures, costs and policies – A literature review

Toukokuu 2020 - Agricultural and Food Science | Ollikainen, M. et al.

Carbon Actionissa kehitämme taloudellisia malleja, jotka luonnehtivat eläin- ja kasvintuotantotilojen tuotantopäätöksiä, sekä tarkastelemme toimenpiteitä ja niiden kustannustehokkuutta päästöjen vähentämiseksi. Tämän lisäksi yhdistämme keskustelun politiikan välineistä havaittuihin tuloksiin ja kehitettyihin malleihin.

Soil organic carbon and clay content as deciding factors for net nitrogen mineralization and cereal yields in boreal mineral soils

Toukokuu 2020 - European Journal of Soil Science | Soinne et al

Asianmukaisten satotasojen saavuttamiseksi viljelijät usein täydentävät maaperän typpitasoja lannoituksella. Typpilannoitteen liiallisesta levittämisestä aiheutuvien taloudellisten menetysten ja negatiivisten ympäristövaikutusten välttämiseksi on tarpeen arvioida maaperässä luontaisesti esiintyvän, kasveille käyttökelpoisen typen määrä. Tässä artikkelissa pyrittiin tunnistamaan maatilan tasolla sovellettavia yksinkertaisia indikaattoreita maaperän typelle.

Estimation of carbon stocks in boreal cropland soils ‐ methodological considerations

Heinäkuu 2020 - European Journal of Soil Science | Heikkinen et al.

Suuret odotukset maatalousmaaperän valjastamisesta ilmakehän hiilen (C) nieluiksi edellyttävät menetelmiä maaperän orgaanisen hiilen (SOC) -varastojen muutosten todentamiseksi. Myös erityyppisten maankäyttöalueiden SOC- arvioita tulee tarkentaa. Tässä tutkimuksessa käytimme Suomen kansalliseen maaperänseurantaverkostoon sisältyvää näytesarjaa SOC-varaston ja sen vertikaalisen jakauman määrittämiseksi suomalaisissa, maatalouskäytössä olevissa mineraalimaissa.

Improving Yasso15 soil carbon model estimates with ensemble adjustment Kalman filter state data assimilation

Joulukuu 2020 - Geoscientific Model Development | Viskari et al.

Maailmanlaajuisten hiilivarastojen ja niiden muutosten arvioimiseksi, mallit ja ennusteet maaperän orgaanisesta hiilestä (SOC) ovat tärkeitä. Yksityiskohtaisten havaintojen puute kuitenkin rajoittaa näiden ennusteiden luotettavuutta ja sovellettavuutta. Tässä tieteellisessä artikkelissa tutkimme ja testasimme, kuinka tiladata-assimilaatiota (SDA) käyttäen voidaan päivittää käytössä olevan mittausaineiston perusteella luotua SOC-mallia ja ennustetta.

Ensemble modelling, uncertainty and robust predictions of organic carbon in long‐term bare‐fallow soils

Marraskuu 2020 - Global Change Biology | Farina, R. et al.

Orgaanisen hiilen (SOC) dynamiikkaa maailmanlaajuisissa hiili (C) -skenaarioissa tutkitaan simulaatiomallien avulla. Tässä arvioimme eri C-malleista simuloituja SOC -tuloksia vertaamalla simulaatioita Tanskan, Ranskan, Venäjän, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kokeellisiin tietoihin. SOC: n hajoamista käytetyillä koealoilla on seurattu vuosikymmenien ajan viimeisimmän kasvimateriaalin syöttämisen jälkeen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden testata hajoamista ilman jatkuvaa uuden orgaanisen materiaalin syöttämistä. Tuloksemme voivat lisätä luottamusta SOC-dynamiikan pitkän aikavälin ennusteisiin vähentämällä malliarvioiden epävarmuutta.

Facilitative priority effects drive parasite assembly under coinfection

Marraskuu 2020 - Nature Ecology &Evolution | Halliday et al.

Kasvit ovat usein monen loisen tartuttamia, ja tämä voi johtaa monimutkaiseen vuorovaikutukseen eri loisten välillä samassa isännässä. Prioriteettivaikutuksia esiintyy, kun infektiojärjestys muuttaa loisten välistä vuorovaikutusta. Isännän immuniteetin rooli tarttumisprosessissa on kuitenkin huonosti ymmärretty. Tässä artikkelissa esitämme huomioita siitä, kuinka varhain saapuvien kantojen isäntäsisäiset ensisijaiset vaikutukset voivat ajaa muiden tartuttavien loisten kokoonpanoa. Lopulta loiskannan monimuotoisuus jakautuu alueellisesti ja ajallisesti tautiepidemioiden aikana.

PMID: 32868915 DOI: 10.1038/s41559-020-01289-9