ILMASTO - MAAPERÄ - ITÄMERI - BIODIVERSITEETTI
03/2021 | Karttunen, Kaisa; Berninger, Kati; Granholm, Kaj; Huttunen, Suvi; Kekkonen, Hanna; Lehtonen, Heikki; Lähteenmäki-Uutela, Anu; Lötjönen, Timo; Mattila, Tuomas; Miettinen, Antti; Niemi, Jyrki; Regina, Kristiina; Savikurki, Anni; Sorvali, Jaana; Söderlund, Sanna; Virkkunen, Elina; Kaljonen, Minna; Mäkipää, Raisa
Osana Suomen pyrkimystä hiilineutraaliuteen vuonna 2035 myös maatalouden on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään. Maatalouden päästöistä noin puolet syntyy turvemaiden viljelystä. Siksi myös suurimmat ja nopeimmat päästövähennykset on mahdollista saada turvemaiden käytön muutoksilla. Lisäksi kivennäismaapeltoja voidaan muuttaa päästölähteestä hiilinieluksi viljelymenetelmiä monipuolistamalla samalla parantaen maaperän kasvukuntoa.
Vesitalous 1/2021, s. 32-36 | Eliisa Malin, BSAG
Viljelijät ovat peltojensa reunoilla ratkaisun avaimet käsissään. Harvalla toimialalla voidaan tehdä niin suoraan luonnon monimuotoisuuteen, vesistöjen hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen vaikuttavaa työtä kuin maatiloilla. Tässä artikkelissa kerrotaan viljelijöiden ansiokkaasta työstä hiilensidonnan ja maan kasvukunnon parantamisen eteen.
Vesitalous 1/2021, s. 28-31 | Laura Höijer, BSAG
Carbon Actionin tavoitteena on systeeminen muutos kohti regeneratiivista eli uudistavaa maataloutta. Tämä muutos on myös keskeinen osa tavoitteissa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja kestävää ruokajärjestelmää. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä systeeminen muutos Carbon Action työn osalta tarkoittaa.
3/2021 | Veera Naukkarinen
Kosteikkoviljely on aktiivista viljelyä märillä tai uudelleen vetetyillä turvemailla. Sen edellytyksenä on maan riittävä märkyys, joka säilyttää olemassa olevaa turvekerrosta, edistää turpeen kertymistä ja ylläpitää turvemaiden luontaisia ominaisuuksia. Tässä oppaassa esitellään Suomen olosuhteisiin soveltuvia, potentiaalisia kosteikkoviljelykasveja. Oppaaseen on kerätty tietoa kasvien hyödyntämismahdollisuuksista ja viljelystä, sekä koottu käytännön vinkkejä kosteikkoviljelystä kiinnostuneelle.
12/2020 | Tuomas Mattila ja Pyry Saarinen
Laidunnusta voi toteuttaa lukemattomin eri järjestelyin. Tässä oppaassa keskitytään järjestelyihin, joilla turvataan mahdollisimman pitkä kasvustojen lepoaika laidunjaksojen välillä. Pitkistä lepojaksoista on hyötyä sekä hiilensidonnalle ja monimuotoisuudelle että karjankasvattajalle: vaikka intensiivinen laidunlohkojen vaihto teettää työtä, tehokas ja hyvin suunniteltu laidunkierto tuo lisää tuottavuutta ja pituutta laidunkauteen. Opas pyrkii olemaan tieteellinen, mutta käytännönläheinen. Oppaan lopun osiossa ”Käytännön välineitä tilannetajuisen laidunnuksen tueksi” käydään läpi hyödyllistä välineistöä laidunnustavan muutoksen tueksi.
08/2020 | Eija Hagelberg, Ulrika Wikström, Juuso Joona, Tuomas Mattila
Katsaus regeneratiivisen, eli uudistavan maatalouden käsitteen määritelmään. Regeneratiivinen maatalous on kokonaisvaltainen lähestymistapa ruoantuotantoon, jonka avulla voi parantaa maan kasvukuntoa, kasvattaa maaperän hiilivarastoa ja edistää luonnon monimuotoisuutta.
05/2020 | Eliisa Malin
Kerääjäkasvit ovat edullinen tapa lisätä monimuotoisuutta viljelykiertoon. Ne nostavat satotasoa ja hoitavat maan vesitaloutta, vähentävät ravinnevalumia sekä tehostavat ravinnekiertoja. Parhaimmillaan ne pienentävät lannoitekustannuksia ja vähentävät torjunta-aineiden käyttötarvetta.
Kerääjäkasvioppaaseen on koottu perustietoa kerääjäkasveista sekä vinkkejä ja ohjeita niiden käytön aloittamiseen. Oppaan sivuilta löydät mm. kerääjäkasvitaulukon, jonka avulla seoksen suunnittelu helpottuu.
26.2.2020 | Tuomas Mattila, Juuso Joona & Kristiina Regina,
MULTA -hankkeen Policy Brief -sarjassa esitetään tiiviissä ja hyvin perustellussa muodossa näkemys jostain projektissa käsiteltävästä kysymyksestä. Ensimmäisen Policy Briefin aiheena on peltomaan maaperän hiilivaraston tilanne Suomessa, sekä varaston lisäämisen mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään.
22.1.2020 | Jussi Heinonsalo (toim.)
Opas maatalousmaan hiilensidonnasta kiinnostuneille. Oppaassa käydään läpi perusasioita maaperän hiilestä, sen varastoista ja prosesseista, mittaustavoista sekä siitä, mikä vaikuttaa hiilen varastoitumiseen ja miten sitä voidaan edistää.
11.12.2019 |
Madridin COP25-ilmastokokouksen maaperä- ja ilmastopäivässä esitelty posteri Carbon Action -alustasta.
20.11.2019 |
Suomenkielinen esittelyvideo Carbon Action -alustasta.
30.8.2019 |
Eloisa pelto - hiiliviljelyn tutkimusta ja käytäntöjä -seminaarissa pidettyjen puheenvuorojen pohjalta koottu julkaisu viljelymaan roolista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä
22.5.2019 |
Eloisa pelto – Hiiliviljelyn tutkimusta ja käytäntöjä -seminaarin esitykset. (pääset lataamaan tiedostot klikkaamalla "lue lisää")
Avauspuheenvuoro (Saara Kankaanrinta puheenjohtaja, BSAG:n hallitus ja Carbon Action -hiilipilotin ohjausryhmä)
Miten hiilen sidonta todennetaan? (tutkimusprofessori Jari Liski, Ilmatieteen laitos)
Luonnon monimuotoisuus - ei ole vain tavoite - vaan myös keino (professori Anna-Liisa Laine, University of Zürich, Helsingin yliopisto)
Maamikrobeista hiilioppaaseen (dosentti Jussi Heinonsalo, Helsingin yliopisto)
Hiiliviljelyn käytäntöjä ja maan murusia (erikoistutkija Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus)
Special case: turvepellot (tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus)
Säkeitä ravintoketjulta – taiteellinen tutkimus ja maaperän maailma (taiteilija-tutkija Teemu Lehmusruusu, Telling Tree art+rsrch)
22.5.2019 |
Eloisa pelto -seminaarin puheenvuorot videomuodossa.
11.4.2018 |
Maaperän hiilensidonta – talous ja ilmastopolitiikka
(pj Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto sekä Jussi Lankoski, OECD)
28.2.2018 |
Maaperäprosessit (pj Jussi Heinonsalo, IL)
Maaperän hiilensidonnan todentaminen (pj Kristiina Regina, Luke)
Lataa materiaalit (viisi esitystä) alta zip-tiedostona.
