Carbon Action voi olla esimerkki muutoksesta

11.3.2020

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii huomattavia päästövähennyksiä. Päästöjen vähentäminen yksinään ei kuitenkaan riitä, vaan hiiltä on myös poistettava ilmakehästä. Yksi tehokkaimmista ratkaisuista löytyy luonnosta: kasvien yhteyttäminen poistaa ilmakehän hiilidioksidia luontaisesti.

Puut ja kasvit poistavat hiilidioksidia ilmasta ja varastoivat sitä maaperään. Maaperä varastoi enemmän hiiltä kuin koko ilmakehä, ja kaikki kasvit ja eläimet yhteensä. Maanpinnan alta löytyy myös 25% kaikista maapallon lajeista, ja maanpäällinen monimuotoisuus on voimakkaasti yhteydessä maanpinnan alaisen monimuotoisuuden kanssa. Ilmastomuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen tulisi siis etsiä yhteisiä ratkaisuja.

Hiilen määrä planeetallamme on rajallinen ja muuttumaton. Kysymys on siitä, missä hiili on, ja missä muodossa se esiintyy. Hiilen ja veden kiertokulkujen täytyisi olla tasapainossa. Tämän turvataksemme tarvitsemme toimivia ekosysteemejä.

Ihmistoiminnan vaikutus maaperän prosesseihin voi johtaa hiilen hävikkeihin tai parantuneeseen hiilivarastoon. Suomessa Carbon Action -alustalla etsitään keinoja maaperän hiilensidonnan tehostamiseksi. Haluamme kehittää maailmanlaajuisesti hyödyllisen esimerkin muutoksesta, jota ruokajärjestelmään kipeästi tarvitaan. On löydettävä viljelymenetelmiä, joiden avulla tuottaa ruokaa kestävästi kasvavalle väestölle: pelissä on siis myös maailman ruokaturva.

Carbon Action on alusta systeemiselle muutokselle. Se tuo yhteen viljelijät, neuvojat, tutkijat, yritykset ja päätöksentekijät. Carbon Action alustalla on useita rahoittajia ja hankkeita. Alusta mahdollistaa hankkeiden välisen tiiviin yhteistyön. Ja tuo tutkimustietoa suoraan viljelijöille, yrityksille ja päättäjille. Tietovaihtoa tapahtuu yhtälailla viljelijöiltä toisilleen tai tutkijoille. Alustan kokonaisvaltainen lähestymistapa herättää laajaa kiinnostusta paitsi kotimaassa, myös kansainvälisesti.

Carbon Action alustan tavoitteena on vauhdittaa siirtymistä maata kuluttavasta viljelystä regeneratiiviseen eli uudistavaan maanviljelyyn. Uudistavat viljelymenetelmät ovat monihyötyisiä: ne parantavat maaperän kasvukuntoa, sitovat hiiltä, lisäävät luonnon monimuotoisuutta, vähentävät päästöjä vesistöihin, ja parantavat viljelyn tuottavuutta. Samaan aikaan edistetään ruoantuotannon sietokykyä muuttuvassa ilmastossa.

Tärkeänä tavoitteena on kehittää käytännöllinen järjestelmä, jolla hiilensidontaa ja ilmastovaikutuksia voidaan määrittää ja todentaa. Tässä hyödynnetään paitsi erilaisia mittauksia ja mallitusta, myös monitieteistä tutkimusta. Todentaminen on tarpeen ilmastopolitiikan ohjaamiseksi ja viljelijöiden tulosperusteisten kannustimien kehittämiseksi. On varmistettava, että EU:n yhteinen maatalouspolitiikka suosii regeneratiivisia viljelymenetelmiä ja tukee maatalouden julkishyödykkeiden tuotantoa ruoan ohella.

Tarvitsemme viljelijäyhteistyötä ja toimintaa pellolla. Pilottimme sadalla hiilitilalla testataan viljelytoimenpiteitä ja jaetaan kokemuksia, mukaan lukien vaikutuksista maaperän kasvukuntoon ja satoihin. Yksityiskohtaisten peltokokeiden kautta tutkitaan vaikutuksia hiilen virtauksiin ja sitoutumiseen, samalla kehittäen viljelijöiden ammatillista osaamista ja motivaatiota. Tutkimustulokset kiinnostavat myös yrityksiä: liittyminen Carbon Action -yritysalustaan auttaa yrityksiä kehittämään heidän toimitusketjujaan ja vastaamaan kestävien tuotteiden lisääntyneeseen kysyntään. Liiketoiminnalla on valtava potentiaali edistää regeneratiivisten viljelymenetelmien käyttöönottoa.

Carbon Actionin menestys on osoittanut, että ajattelutavan muutos on mahdollinen, vaikkakaan ei helppo. Keskeisin viestimme kuuluu, että meidän on hillittävä ilmastonmuutosta ja pysäytettävä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Nämä kaksi ongelmaa kulkevat käsi kädessä. Meidän on leikattava päästöjä, määritettävä hiilelle hinta, ja turvattava luonnon toiminta – varmistettava ekosysteemin hyvinvointiin perustuva maankäyttö ja regeneratiivinen ihmistoiminta. Tarvitsemme tiedettä, politiikkaa, kansalaisjärjestöjä, liiketoimintaa, ja jokaista kansalaista. Tarvitsemme toimintaa, emme pelkkiä sanoja.


Saara Kankaanrinta,
Baltic Sea Action Group, hallituksen puheenjohtaja

Michaela Ramm-Schmidt,
Baltic Sea Action Group, toimitusjohtaja

Laura Höijer,
Baltic Sea Action Group, sisältöjohtaja

Pieta Jarva,
Baltic Sea Action Group, viestintäjohtaja

Lue myös nämä

Liity Carbon Action Klubiin!

Carbon Action

Kirjaa kalenteriin! Syksyn 2022 Carbon Action -tapahtumat

Tapahtumakalenteri

Blogi: BSAG liikkui kesän pelloilla ja pientareilla – mikä puhuttaa viljelijöitä nyt?

Blogit

Viljelijät ja tutkijat kohtaavat Peltopäivässä Ruukin turvepelloilla 16.8. – Tule mukaan!  

Carbon Action