Liity Carbon Action Klubiin!

Liity mukaan Carbon Action Klubiin!

Psst! Oletko jo Klubilainen? Täältä pääset Klubilaisten omille sivuille. Unohditko salasanan? Löydät sen aina viimeisimmästä Klubin lähettämästä viestistä tai uutiskirjeestä!

CARBON ACTION KLUBI TARJOAA LAADUKASTA JA UUNITUORETTA TIETOA UUDISTAVASTA MAANVILJELYSTÄ SEKÄ HIILIVILJELYSTÄ KAIKILLE VILJELIJÖILLE SEKÄ MUILLE AIHEESTA KIINNOSTUNEILLE.

Klubi tarjoaa jäsenilleen ajantasaista tietoa maaperän kasvukunnon hoidosta, hiilen varastoitumisesta, maatalousympäristön monimuotoisuudesta sekä erilaisista tapahtumista ja webinaareista aihepiirien tiimoilta.

Carbon Action Klubilaisena hyödyt suoraan Carbon Action -hankkeessa tehtävästä tutkimuksesta ja yhteistyöstä siihen kuuluvien viljelijöiden kanssa. Carbon Actionin tutkimuksessa on mukana yli 100 maatilaa ympäri Suomea, ja niiltä saadaan arvokasta kokemustietoa hiiliviljelyn käytännöistä, samalla kun laadukas tutkimustyö Ilmatieteen laitoksen johdolla selvittää hiilen varastoitumisen prosesseja maaperään ja työstää mittaustyökaluja ja mallinnusta. Sadan pilottitilan avulla saadaan tietoa, jota haluamme jakaa kaikille viljelijöille.

Mitä saan liittyessäni Klubiin? 

  • Uutiskirje joka toinen kuukausi
  • Uusin tieto, parhaat käytännöt, tutkimustulokset, materiaalit
  • Pellonpiennarpäivät (tilanne elää koronarajoitusten mukaan), muut tilaisuudet ja tietoiskut, verkkoluennot
  • Yhteistyömahdollisuudet laajasti eri hankkeiden ja organisaatioiden kanssa
  • Myöhemmin alkava paikallistoiminta, mahdollisuus olla mukana kehittämässä toimintaa
  • Facebook-ryhmä viljelijöille
  • Twitterissä ja Instagramissa #CarbonActionKlubi

Sadat viljelijät eri puolilta Suomea ovat jo liittyneet Carbon Action Klubiin. Mikäli haluat liittyä osaksi viljelijäverkostoa, täytä alla oleva ilmoittautumislomake. Klubiin liittyminen ei sido sinua mihinkään ja saat heti käyttöösi Klubilaisille suunnatut materiaalit.


Carbon Action Klubin toiminta kehittyy

Tarkoituksena on laajentaa toimintaa ajan myötä myös paikallisryhmiin sekä luoda vuorovaikutusmahdollisuuksia Klubin verkostolle. Toivotamme kaikki yhteistyöehdotukset Carbon Action Klubin paikallistoiminnan kehittämiseksi viljelijöiltä, neuvojilta, hanketoteuttajilta, oppilaitoksilta ja muilta alan toimijoilta erittäin tervetulleiksi!  

Jos haluat lisätietoja, tai sinulla on ehdotuksia Carbon Action Klubin paikallistoiminnan kehittämiseksi, ota yhteyttä! 

Soja Sädeharju, Koulutuspäällikkö, BSAG
carbonactionklubi@bsag.fi
puh. 040 777 5515

Kirjaa kalenteriin! Syksyn 2022 Carbon Action -tapahtumat

Asiaa uudistavasta viljelystä on luvassa tänäkin syksynä niin kasvokkain kuin ruudun välityksellä. Nappaa päivämäärät kalenteriin alta!

Baltic Sea Action Groupin uudistavan viljelyn osaajat löydät MaatalousKonemessujen Innovaatiotorilta 13.–15.10. ja Tampereella 26.–27.10. järjestettäviltä maatalouden ympäristötiedon vaihtopäiviltä.

Tilannetajulla kohti hyviä satoja ja ympäristöhyötyjä

Tilannetajuisuus on syksyn Carbon Action -webinaarien avainsana. Tilannetajuisuudella tarkoitetaan kykyä sopeuttaa omaa toimintaansa alati muuttuvissa tilanteissa. Omaa tilannetajua kehittämällä voi saada enemmän irti uudistavista viljelymenetelmistä.

Tilannetajuisesta laidunnuksesta keskustellaan torstaina 1.12. klo 10–12 ja tilannetajuinen kasvinviljely on vuorossa pari viikkoa myöhemmin, torstaina 15.12. klo 10–12. Seuraamalla kanaviamme saat tiedon, kun ilmoittautuminen aukeaa.

Carbon Action -klubin aamukahvit

Carbon Action klubilaisten maaperäaiheiset kahvit alkoivat syyskuussa ja toistuvat Teamsissa joka toinen viikko marraskuun loppuun asti. Jokaisella kahvitunnilla mukana on asiantuntija alustamassa kahvikeskustelua. Liity mukaan klubiin, niin pääset mukaan oppimaan ja keskustelemaan!

Oheiskasveista ruotsiksi

Oheiskasveista, eli rikkakasveista, keskustellaan ruotsinkielisessä webinaarissa keskiviikkona 23.11. klo 10–11.30.

Blogi: BSAG liikkui kesän pelloilla ja pientareilla – mikä puhuttaa viljelijöitä nyt?

Kesäisen Suomi-rundinsa aikana uudistavan maatalouden projektijohtaja Eija Hagelberg tapasi satoja ja satoja viljelijöitä. Heidän kanssaan käydyt keskustelut ja heidän asiantuntemuksensa näkyvät BSAG:n syksyn ohjelmassa.

Kesäni teemana oli Suomi Road Show: osallistuin eri puolilla maata yhteensä neljääntoista peltotapahtumaan, joissa BSAG oli yhtenä järjestäjänä. Aikamoinen määrä tilaisuuksia kahden hiljaisen koronakesän jälkeen. Voisi ajatella, että mahtoi olla uuvuttavaa, mutta päinvastoin – voimaannuttavaa se oli.

Kaikissa tilaisuuksissa jonkinlaisena kattoteemana oli maan kasvukunto. Sen eteen on BSAG:ssa tehty töitä jo vuosia, ja ilolla jatketaan aina vaan. Maan kasvukunnon parantamisessa yhdistyvät ruuantuotannon ja ympäristön saamat hyödyt.

Kuinka syvälle tuotantokasvien ja maanparannuskasvien juuret pääsevät kasvamaan? Mm. tiivistymäkerrokset, maalaji ja muokkausmenetelmät vaikuttavat siihen. Raision ja Dava-Foodsin tuottajat perehtyvät syvempiin maakerroksiin maaperäasiantuntija Tommi Peltovuoren opastuksella. Jääkaudesta lähdettiin liikkeelle.  

Typpinystyrät kutittivat aivonystyröitämme – biologinen typensidonta kiinnostaa

Ravinteiden tehokkaampi kierrättäminen kuuluu uudistavan viljelyn keinovalikoimaan. Tämän kesän peltopäivillä on keskusteluissa noussut esille erityisesti biologinen typensidonta. Osaammeko me sitä kunnolla, ymmärrämmekö mistä on kysymys? Asia on nyt ajankohtaisempi kuin moneen vuosikymmeneen.

Pellonpientareilla keskusteluissa on ollut mukana viljelijöitä, neuvojia ja tutkijoita, ja yhdessä on pohdittu, miten keinolannoitteet vaikuttavat typensitojakasvien biologiseen typensidontaan. On pohdittu, että löytyykö kaikista pelloista rhizobium-bakteeria, joka mahdollistaa ilmasta napattavan typen saamisen kasvin ja seuraavienkin kasvien käyttöön.

Lukuisista maapaakuista on tutkailtu, että löytyykö typensitojakasvien juuristosta vaaleanpunaisia juurinystyröitä, jotka juuri sitovat typen ilmakehästä. Aina ei ole löytynyt, ja se on herättänyt pohdintaa; onko mahdollista, että luulemme nappaavamme typpeä ilmasta, vaikka sitä ei oikeasti tapahtuisikaan, ainakaan toivotussa määrin?

Löytyykö juurinystyröitä? Neuvoja Ulrika Wikman Österbottens Svenska Lantbrukssällskapetista pitää Söderfjärdenin peltoaukealla käsissään apilaa, jonka juuristosta etsittiin typensidontaa todistavia pieniä vaaleanpunaisia juurinystyröitä. Oikealla Carbon Action Svenskfinland -hankkeen vetäjä Anne Antman BSAG:lta.

Biologisesta typensidonnasta on tehty tutkimuksia Suomessa pitkään, ja varmasti tutkijoilla tieto on näpeissä. Pellon laidalla pohdittiin, siirtyykö tämä tieto riittävän hyvin viljelijälle. Päätimme ottaa koppia tästä, ja Varkauden peltopäivässä tulikin luvattua, että järjestämme aiheesta webinaarin tulevana talvena. Kutsumme sinne mukaan parhaat asiantuntijat avaamaan tätä mysteeriä. Kannattaa liittyä Carbon Action Klubiin, mikäli haluat ensimmäisten joukossa tiedon tämän webinaarin ajankohdasta.

Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

Isonkyrön peltopäivässä nosteltiin sateenvarjoja tai kastuttiin, mutta asia oli kiinnostavaa kelistä huolimatta. Puhetta uudistavasta viljelystä pitämässä hallin ovella Anoran hankintapäällikkö Kari Kiltilä.
Lapualla ryhmä Carbon Action -hiiliviljelijöitä kävi ihailemassa Kari Alasaaren kasvustoja. Tässä ihmetellään hamppupeltoa. Kari vasemmalla käsi kohollaan.

Kerääjäkasvit ja muut toimenpiteet maatilan tilanteen mukaan

Kerääjä- ja aluskasvit puhuttivat monissa tilaisuuksissamme. Niiden hyödyistä ja viljelykäytännöistä toivotaan paljon lisää tietoa ja kokemuksia. Keskusteluissa nousi esille myös se, että ehkä ihan joka paikkaan kerääjäkasvitkaan eivät sovi, tai ainakin niiden hyödyt voivat jäädä pieniksi.

Napakoiden nyrkkisääntöjen yleismaailmallinen julistaminen ei toisin sanoen ole järkevää ajankäyttöä, vaan aina pitäisi lähteä ajattelemaan asiaa tilan, pellon, alueen ja viljeliljän oman tilanteen perusteella. Siksi tarvitaan tietoa, osaavia neuvojia ja kokemusten jakamista.

On yllättävän montakin asiaa, joissa silmämme valehtelee. Mittauslaitteista on hyötyä niin sadon kuin ympäristöhyötyjen määrittämisessä. Erityisesti hiilidioksidin mittaamiseen tarvitaan herkkiä mittauslaitteita, joita Datasense Oy:n Jiri Luomukoski (kolmas oikealta) esittelee HITTI-viljelijäryhmälle Hämeenkyrössä Osara maatalousoppilaitoksen hyötypuutarhassa.

Alueelliset erot voivat parantaa ruokaturvaa

Alueissa on eroja. Pohjanmaa, joka ilmastokeskusteluissa on nostettu tikun nokkaan turvemaiden suuren määrän takia, näytti keskikesällä tuottavan huoltovarmasti suuria satoja kautta linjan. Runsasmultaiset hietamaat sitovat vettä kuin pesusieni ja luovuttavat sitä kasveille tasaiseen tahtiin. Etelän minuuttisavien viljelijät huokailivat kuivuuden ja heikkojen sato-odotusten lannistamina katsellessaan Pohjanmaan viljavia aakeita laakeita.

Tilanne eteläisimmän Suomen ja Pohjanmaan lakeuksien välillä on loppukesän mittaan tasoittunut, kun sateet ovat ikävästi piiskanneet lakeuksien viljoja lakoon. Jos talvella jääpolte tappoikin suuren osan etelän syysviljoista, niin eivät ainakaan rankkasateet ole eteläisiä viljelyalueita rääkänneet samoin kuin länsirannikkoa.

Etelä-Pohjanmaalla käytiin puolivakavissaan tai puolileikillään keskustelua, että pitäisikö kaikki viljelypaukut Suomessa laittaa Pohjanmaalle, koska peltojen maalajit näyttävät olevan tuottavia ja satovarmoja. Loppukesän sateet ovat sittemmin muistuttaneet, että kaikkia munia ei kannata laittaa yhteen koriin. Siksi on tärkeää, että jatkamme viljelyä, maan kasvukuntoa jatkuvasti parantaen, koko maassa.

Peltojen käyttöä kyllä voi pohtia, mikä missäkin on kannattavaa, eikä hakata päätä seinään jatkuvien ongelmien kanssa. Viljelykierron monipuolistaminen ja monipuolinen kasvivalikoima varmistavat sen, että voimme nauttia Suomessa tuotetusta ruuasta tulevaisuudessakin. Tämä jos joku on huoltovarmuutta.

Kiitokset kuuluvat myös kaikille tilaisuuksien kestitsijöille, sillä kahvi, kakku, hampurilaiset ja makkara kyllä maistuivat! Tässä Isonkyrön Ylipään Maa- ja kotitalousnaisia ja vasemmalta lukien Leena Kauppi, Kaarina Huovila ja Jenni Petäjä kestitsemässä Isonkyrön peltopäivässä Timo Ikolan maatilalla.

Ruuantuottajien kesätunnelmia  

Peltopäivien parasta antia on keskustelu ruuantuotannon ammattilaisten kanssa. Kyllä me ihmiset kaipaamme toisia ihmisiä, ja mielenkiintoisten aiheiden ja kauniiden maatalousmaisemien keskellä tunnelma oli positiivinen ja optimistinen.

Vaikka vaikeuksia on riittänyt, silti päällimmäiseksi jäi tunne, että kyllä tästä selvitään. Tilaisuuksien teema, maan kasvukunnon parantaminen, voi myös antaa toivoa viljelijöille. Sääolosuhteisiin ja lannoitteiden hintoihin ei yksittäinen viljelijä voi vaikuttaa, mutta oman pellon kuntoa voi parantaa ja sitä kautta saada satovarmuutta. Terveen maaperän merkitys on nyt ehkä suurempi kuin koskaan.

Pian Carbon Action Klubi nauttii kesän antimista

Peltopäivien aika alkaa olla ohi. Kiitos yhteistyöhankkeet, neuvojat ja neuvontaorganisaatiot, edunvalvontajärjestöt, viranomaiset, yhdistykset, tutkijat ja tutkimuslaitokset, yritykset ja tietysti myös viljelijät.

Viljelijät istuvat puimureissa ja kausi laitetaan pakettiin. BSAG:n maataloustiimi pähkäilee päät kuumina kesällä opittua ja havaittua, ja alkaa suunnitella talvikauden tilaisuuksia. Tarkoituksena on niissäkin lisätä viljelijöiden osaamista maan kasvukunnon parantamiseen ja uudistavan viljelyn saloihin. Toivottavasti tavataan talvikaudella ja taas ensi kesänä pelloilla ja niiden pientareilla.

Teksti: Eija Hagelberg, projektijohtaja, BSAG

BSAG:n kesän 2022 Suomi-kiertueen paikat ja päivämäärät:

  • Nurmijärvi, Uusimaa 7.6.
  • Tiukka, Pohjanmaa 15.6.
  • Söderfjärden, Pohjanmaa 16.6.
  • Kokkola, Pohjanmaa 27.6
  • Vöyri, Pohjanmaa 27.6.
  • Varkaus, Pohjois-Savo 29.6.
  • Loimaa, Varsinais-Suomi 5.7.
  • Västankvarn Inkoo, Uusimaa 6.7.
  • Isokyrö, Etelä-Pohjanmaa 7.7.
  • Lapua, Etelä-Pohjanmaa 8.7.
  • Västankvarn Inkoo, Uusimaa 13.7.
  • Hämeenkyrö, Pirkanmaa 1.8.
  • Loimaa,Eura, Varsinais-Suomi ja Satakunta 8.-9.8.
  • Mustiala, Häme 11.8
  • Ruukki, Pohjois-Pohjanmaa 16.8.

Viljelijät ja tutkijat kohtaavat Peltopäivässä Ruukin turvepelloilla 16.8. – Tule mukaan!  

Aika: tiistaina 16.8. klo 10–16 

Paikka: Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki, Siikajoki 

Peltopäivä 2022 kutsuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ruukin tutkimusasemalle Siikajoelle. Päivä tarjoaa laajan kattauksen tietoa turvemaiden ja maatalousmaiden tutkimuksesta.  

Kaikille avoimessa tapahtumassa on tilaisuus kohdata tutkijoita ja viljelijöitä sekä yhteistyökumppaneita. 

Luke ja Baltic Sea Action Group (BSAG) järjestävät yhteistyössä kaikille avoimen ulkotapahtuman. Tarjolla on uusin tieto turvemaiden kestävämmästä käytöstä, esimerkiksi kosteikko- ja hiiliviljelystä. 

• Tutkimushankkeet esittäytyvät 

• Demopisteitä Ruukissa tehtävästä tutkimuksesta 

• Lavalla kuullaan huippupuhujia kotimaasta ja Tanskasta 

Ohjelma tarkentuu lähempänä tilaisuutta. Katso lavaohjelma alta.

Lavaohjelma

Klo 10–11 

Tilaisuuden avaus (agronomi Eliisa Malin, BSAG) 

Tervetuloa Ruukin tutkimusasemalle (tutkimusmestari Jarkko Kekkonen, Ruukki) 

10.10   Monihyötyinen uudistava viljely: ilmastonmuutoksen hillintä ja maan kasvukunnon parantaminen (agronomi Eliisa Malin, BSAG)  

10.20   Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen turvepelloilla – parhaat viljelytavat ja kosteikkoviljelyn mahdollisuudet (TURINA ja CANEMURE -hankkeet) (erikoistutkija Sanna Saarnio, Luke) 

10.40   Nautakarjatilojen turvepeltojen ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi (OMAIHKA -hanke) (tutkija Arja Mustonen, Luke) 

Klo 13–14 englanninkielinen ohjelma

13.00   Agricultural soils in the land use policy and planning in Finland (research professor Raisa Mäkipää, Luke) 

13.15   Policies to protect soil organic carbon – challenges and experiences from Denmark (assistant professor Martin Hvarregaard Thorsøe, Aarhus University) 

13.30   Towards field-specific estimates of carbon budgets at Finnish agricultural sites (senior researcher Liisa Kulmala, Finnish Meteorological Institute) 

Ilmoittaudu tapahtumaan 16.8 mennessä.

Lisätietoja: 

tutkija Hanna Kekkonen, Luke, puh. 029 532 8479, hanna.kekkonen@luke.fi  

projektipäällikkö Elisa Vainio, BSAG, puh 040 506 4620, elisa.vainio@bsag.fi

Suomen ensimmäiset maan kasvukunnon huippuosaajat auttavat viljelijöitä viljelemään tuottavammin ja Itämeri-ystävällisemmin

Tänä keväänä joukko kasvintuotannon neuvojia on valmistunut maan kasvukunnon huippuosaajiksi Carbon Action -alustan MAANEUVO-koulutuksesta. Neuvojat pistävät peltoja kuntoon yhdessä viljelijöiden kanssa, jotta viljely olisi tuottavampaa ja ympäristöystävällisempää. Löydät neuvojien yhteystiedot alempaa.

Erilaiset maan kasvukunnon ongelmat ovat yleisiä ja toisinaan niiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen tarvitaan asiantuntijan apua. Nyt viljelijöiden tukena on myös maan kasvukunnon huippuosaajiksi koulutettu joukko neuvojia; juuri päättyneestä MAANEUVO-valmennuksesta valmistui 16 kasvintuotannon neuvojaa.

Neuvojien joukosta löytyy osaajia sekä tavanomaisten että luomutilojen avuksi ja erityisosaaminen maan kasvukunnon saralla täydentää neuvojien ammattitaitoa. Neuvojat toimivat eri puolella Suomea, ja moni heistä neuvoo myös etäyhteyden välityksellä.

MAANEUVO-neuvojien kouluttajina toimivat Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).

Neuvojien työ oleellista menetelmien levittämisessä

Koulutus on järjestetty osana Carbon Action -alustan toimintaa, jotta yhä suurempi joukko viljelijöitä voisi hyödyntää maan kasvukuntoa sekä satoja parantavia viljelymenetelmiä.

”MAANEUVO-koulutus sai alkunsa siitä, että Carbon Action kiinnosti hurjasti niin viljelijöitä, yrityksiä kuin päätöksentekijöitä. Totesimme kuitenkin, että jotta kasvukuntoa parantavaa, uudistavaa viljelyä saadaan laajasti käyttöön, tarvitsemme neuvojia, jotka ovat maan kasvukunnon huippuosaajia.” sanoo MAANEUVO-projektista vastannut BSAG:n projektijohtaja Eija Hagelberg.

Kasvukunnon paranemisesta hyötyy paitsi viljelijä ja kuluttaja myös Itämeri, ilmasto ja luonnon monimuotoisuus.

”Maan hyvä kasvukunto helpottaa kasvien ravinteiden ottoa, jolloin ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin vähenee. Kasvukunnon parantaminen on siis myös vesiensuojeluteko”, sanoo MAANEUVO-hankkeen rahoittajan, Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n toiminnanjohtaja Minna Maasilta.

Katso alta valmistuneet MAANEUVO-neuvojat, ja hyödynnä osaajia omalla tilallasi.

Katso maan kasvukunnon huippuosaajat

”Kestävä maaperän hoito ja hiiliviljely laajasti käyttöön tutkimustiedon ja neuvonnan avulla (MAANEUVO)” -hanke on Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n rahoittama, vuosina 2019–2022 toteutettava hanke, jossa kehitetään maan kasvukuntoon liittyvää neuvontaa ja tutkimustiedon jalkauttamista. Hanke toteutetaan BSAG:n, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), sekä ProAgria Etelä-Suomi ry:n toimesta.

Virittäydy uudistavan viljelyn taajuudelle – äänikirja nyt julki

Uudistavan viljelyn oppeja kuullaan tänä keväänä ja kesänä traktoreissa ympäri Suomen. Maan ensimmäinen uudistavaa viljelyä käsittelevä äänikirja julkaistaan juuri sopivasti toukotöiden käynnistyessä.

Uudistava viljely, josta monesti puhutaan hiiliviljelynä, on tapa ylläpitää ruokaturvaa ja suojella niin Itämerta, ilmastoa kuin luonnon monimuotoisuutta. Uudistavalla viljelyllä voidaan myös vähentää riippuvuutta ostopanoksista, kuten itärajan takaa tuotavista lannoitteista.

Baltic Sea Action Groupin ja kumppaneiden tuottama, Uudistavan viljelyn e-opisto -verkkokurssin sisältöön perustuva äänikirja tarjoaa kattavan läpileikkauksen uudistavasta maanviljelystä ja sen keskeisistä menetelmistä. Viljelijöille se antaa heti käyttövalmista tietoa oman tilan ominaispiirteet huomioiden.

Uudistavan viljelyn e-opiston sisältö nojaa tieteelliseen tutkimukseen ja sisällöntuotannossa on ollut mukana alan parhaita asiantuntijoita. Lisäksi opisto ammentaa satojen suomalaisten viljelijöiden kokemuksista ja oivalluksista. Äänikirjan kokonaiskesto on reilut 10 tuntia.

”Viljelijät ja kumppanimme ovat toivoneet äänikirjaversiota uudistavan viljelyn e-opistosta. Audio täydentääkin verkkokurssia loistavasti parantamalla saavutettavuutta ja lisäämällä joustavuutta oppimiseen. Nyt esimerkiksi viljelijät voivat syventyä uudistavan viljelyn oppeihin peltotöiden ohessa. Toivomme tietysti myös, että äänikirja innostaa kuulijaa tarttumaan uudistavan viljelyn e-opiston tehtäviin, kun siihen löytyy sopiva hetki.” kertoo Baltic Sea Action Groupin koulutuspäällikkö Soja Sädeharju.

Yleissivistystä ja ammattitaitoa luonnon hyväksi

Äänikirja kehittää maatalous- ja ympäristötieteiden opiskelijoiden, maatalousoppilaitosten oppilaiden, sekä ruokaketjun yritysten henkilökunnan osaamista ja ammattitaitoa. Monilta osin yleissivistävä teos syventää kansalaisten ymmärrystä ruuantuotannon todellisuudesta ja luonnon prosesseista sekä oleellisesti taustoittaa maatalouspolitiikan vaihtoehtoja, vaikkei se itsessään politiikkaan pureudu tai sitä kommentoi.

Silencio Oy on tuottanut ja nauhoittanut äänikirjan pro bono -työnä.

”Baltic Sea Action Group tekee hienoa työtä Itämeren hyväksi ja halusimme olla mukana auttamassa. Toivottavasti myös tämä verkkokurssiin perustuva äänikirja auttaa osaltaan parantamaan toimintatapoja ja meren tilaa,” kommentoi Silencion toimitusjohtaja Kimmo Oksanen.

Uudistavan viljelyn äänikirjaa voi kuunnella maksutta Soundcloudissa.

Suomen CAP-suunnitelmassa kehitettävää – komission palautteeseen voidaan vastata

Maatalouden suuntaa merkittävästi ohjaavan EU:n uuden maatalouspolitiikkaohjelman 2023-2027 toteutustavoista päätetään jäsenmaiden kansallisissa suunnitelmissa. BSAG ehdotti toimien tehokkuutta parantavia muutoksia suunnitelmaan usean muun toimijan tavoin syksyllä 2021 (lue lisää).  EU:n komissio antoi huhtikuun alussa palautteen Suomen CAP-suunnitelmasta (lue lisää) ja toivoi samansuuntaisia parannuksia. Komissio korosti muun muassa tarvetta lisätä Suomen CAP-suunnitelman vaikutusta huoltovarmuuteen ja riippumattomuuteen fossiilisesta energiasta sekä keinolannoitteista.

Komission palautteessa tulee esille Suomen CAP-suunnitelman heikkous vastata sille asetettuihin tavoitteisiin, etenkin koskien ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Palautteessa toistuu useasti, että panostusta ilmasto- ja ravinnepäästöjen vähentämiseksi täytyy lisätä voimakkaasti. Lisäksi siinä pyydetään huomioimaan paremmin tilojen kannattavuuden edellytykset ja kilpailukyky.

Komission mukaan Suomen suunnitelma ei kasvata ympäristötoimien kunnianhimoa nykyiseen kauteen verrattuna. Ympäristötoimien vaikuttavuutta tulee seurata rahoituksen jakautumisella ja indikaattoreilla. Komissio nostaa esiin, ettei Suomi huomioinut riittävästi Green Dealin tavoitteita keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi. Komissio huomauttaa, että suunnitelman ympäristökorvausohjelma on hyvin samankaltainen kuin nykyään, ja vaatii täydentämään sitä tehokkaammilla toimilla.

Näkemyksemme mukaan parhaat ympäristötoimenpiteet hyödyttävät sekä viljelijää että ympäristöä. Kannattava ja huoltovarma ruuantuotanto, monimuotoisuuden tukeminen sekä hiiliviljely voidaan toteuttaa samoilla pelloilla.

Suunnitelman rakenteissa puutteita

Komission palaute kohdisti 220 erillistä huomiota suunnitelman yksityiskohtaisiin kehitystarpeisiin, muttei konkreettisesti ottanut kantaa Suomen suunnitelman rakenteeseen tai eri toimenpiteiden rahoitusosuuksiin.

Alueellinen kohdentaminen olisi tarpeen ravinnehuuhtoumariskien tehokkaassa hillitsemisessä. Esimerkiksi Saaristomeren valuma-alueella rehevöitymistä ei ole vielä saatu pysäytettyä, ja siksi on huolehdittava, että ohjelman eri toimenpiteet tukevat vesien tilan parantamista rehevöitymisestä kärsivillä valuma-alueilla.

Suunnitelmaan tarvitaan lisää aidosti vaikuttavia toimenpiteitä ja niille riittävästi rahoitusta. Painotusta tulisi siirtää tulosperusteisiin ruoantuotannon edellytyksiä tukeviin toimiin, jotka edistävät mm. maan kasvukuntoa, huoltovarmuutta, monimuotoisuutta sekä päästöjen vähentämistä ja hiilensidontaa.

Merkittävä rakenteellinen ongelma on ympäristökorvausohjelman tilakohtaisten toimenpiteiden painotus tehokkaiden lohkokohtaisten toimenpiteiden kustannuksella. Tilakohtaiselle toimenpidekokonaisuudelle on suunnitelmassa varattu peräti 45 % ympäristökorvausohjelman varoista, mutta toimenpiteet on arvioitu vaikuttavuudeltaan vaatimattomiksi. Sen sijaan tehokkaille lohkokohtaisille toimenpiteille, kuten kerääjäkasvien viljelylle on jäämässä vähäinen rahoitus, eikä tavoitealoihin ole tulossa nousua vuoden 2015 tasosta.

BSAG ehdotti jo syksyisessä lausunnossaan ympäristövaikutuksiltaan alhaisen tilakohtaisen toimenpiteen poistamista ja selkeää panostusta lohkokohtaisiin toimenpiteisiin, joista tiloilla on jo hyviä kokemuksia. Näin viljelijää kannustettaisiin valitsemaan itse ja ottamaan käyttöön juuri kyseisellä lohkolla tarvittavia toimenpiteitä maan kasvukunnon ja ympäristöhyötyjen aikaansaamiseksi.

Käytännön ratkaisuja suunnitelman kehittämiseksi

Esitämme tässä joitain käytännön ratkaisuja, joilla Suomen CAP suunnitelma saadaan kohtuullisin muutoksin vastaamaan paremmin tarvetta turvata ruoantuotannon edellytyksiä, huoltovarmuutta ja ilmasto- ja ympäristönmuutokseen sopeutumista ja hillintää. Samalla vastataan EU komission esittämään muutostarpeeseen.

  1. Ehdollisuuden viljelykierto-toimenpiteessä nykyisessä ehdotuksessa esitetään koko maatilalle useampaa kasvia viljeltäväksi samana vuotena viljelyn monipuolistamiseksi. Sekä viljelijän, että ympäristön kannalta olisi parempi vaihtoehto huolehtia saman lohkon eri viljelykasveista eri vuosina. Usean kasvin vaatimus samana vuotena on haastavaa erityisesti pienikokoisilla tiloilla.
  2. Ekojärjestelmää tulee kehittää monipuolisemmaksi ja vaikuttavammaksi sekä sen rahoitusosuutta tulee nostaa. Komission suositukset sisällyttää hiiliviljelyn toimia ovat hyvä lähtökohta tähän.
  3. Ekojärjestelmän talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvaus tulisi muuttaa tulosperusteiseksi ja sen tulisi koskea vain aitoa kasvipeitteisyyttä. Sitä voitaisiin kustannustehokkaasti valvoa satelliittikuvien avulla.
  4. Intensiivinen rotaatiolaidunnus soveltuisi hyvin ekojärjestelmän toimenpiteeksi. Se vaikuttaa tehokkaasti hiilen sidontaan ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, mutta myös nurmien tuottavuuden sekä eläinten hyvinvoinnin paranemiseen. 
  5. Tilakohtaista ylärajaa kerääjäkasvien viljelylle (nyt max. 30 % peltoalasta) tulisi nostaa, koska toimenpide on erittäin keskeinen ja suosittu kasvinviljelyn ympäristötoimenpide.
  6. Ravinnehävikin vähentämiseen ja sen alueelliseen kohdentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi kohdentamalla talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja eloperäisen aineksen lisäämistä voimakkaammin Saaristomeren valuma-alueella.
  7. Torjunta-aineiden käytön vähentämiseen tulisi tukea esimerkiksi luomalla vaihtoehtoisten torjuntamenetelmien toimenpide myös peltoviljelykasveille.
  8. Kierrätysravinteiden käytön tukemista tulisi kehittää tarkoituksenmukaisemmaksi.
  9. Turvemaiden päästöjen vähentämisen keinoina tulisi hyödyntää säätösalaojitusta, ennallistamista, kosteikkoviljelyä, monivuotisia nurmia ja joissakin tapauksissa jopa poistamista maatalouskäytöstä.
  10. Peltometsäviljelyyn eli agrometsätalouteen tulisi tarjota vaihtoehtoja. Kasvulohkoilla tulisi sallia useampi kuin yksi puurivi. Vaatimus rivien suoruudesta tulee poistaa. Myös eri puulajien sekaistutukset sekä muut kuin hedelmäpuut tulisi sallia.
  11. Luomutuotannon siirtymävaiheeseen kannatamme komission ehdotuksen mukaisesti erillistä tukea.


Teksti: Juuso Joona – Tyynelän tila, Eliisa Malin – Baltic Sea Action Group ja Eija Hagelberg – Baltic Sea Action Group

Laita kalenteriin: Carbon Action Klubikiertue 2022

Pellonpiennarpäivä Itä-Suomessa
Mitä: Viljelykierto ja maan kasvukunto
Missä: Nurkkalan tila, Varkaus
Milloin: keskiviikkona 29.6.2022 klo 12.00-15.30
Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan

Pellonpiennarpäivä Etelä-Pohjanmaalla
Mitä: Muokkausta ja kasvipeitteisyyttä
Missä: Ikolan tila, Isokyrö
Milloin: torstaina 7.7.2022 klo 12.00-16.30
Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan

Klubi mukana peltopäivässä Pohjois-Pohjanmaalla
Mitä: Tutkimusta ja käytäntöä
Missä: Luken tutkimusasema, Ruukki
Milloin: tiistaina 16.8.2022 klo 10.00-16.00
Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan

Viljelijät keskiössä uudessa HITTI-hankkeessa: ”Tämä on juuri sitä next leveliä, jota nyt tarvitaan!”

BSAG käynnisti kolmivuotisen Hiiliviljelyä tilannetajuisesti (HITTI) -hankkeen maaliskuussa 2022. Hanke toteutetaan viljelijälähtöisesti ja sillä tehdään hiiliviljeljelyn menetelmiä tutuiksi koko maataloussektorilla.

Hankkeeseen osallistuvat viljelijät kehittävät tilannetajuisia hiiliviljelymenetelmiä alueellisten ydinryhmien ja edelläkävijäryhmien voimin Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Pirkanmaan ryhmät keskittyvät tilannetajuiseen laidunnukseen, joka tarkoittaa sitä, että eläimet siirretään laidunlohkolta toiselle tilanteen vaatimalla tavalla. Tavallisimmin siirto tapahtuu kerran päivässä. Tämä takaa kasveille riittävän pitkän lepoajan laidunnuskertojen välissä. Kun kasvit saavat palautua laidunnuksen aihtutamasta rasituksesta yhteyttäminen lisääntyy, mikä vuorostaan lisää maaperän hiilensidontaa. Uudellamaalla viljelijät etsivät parhaita keinoja ylläpitää aitoa ympärivuotista kasvipeitteisyyttä, eli toisin sanoen pyrkivät maksimoimaan vihreiden viikkojen määrää. Tämä tarkoittaa sitä, että viljelijät suunnittelevat peltojensa viljelykierron niin, että kasvipeitteisyyteen syntyy mahdollisimman vähän keskeytyksiä.

BSAG viestii tuotettua tietoa, jotta menetelmiä voitaisiin paremmin hyödyntää koko maataloussektorilla. HITTI-hanke luo mallin, jolla tilannetajuisia hiiliviljelymenetelmiä voidaan kokeilla ja kehittää muillakin alueilla. Viljelijät sopeuttavat hiiliviljelymenetelmiä omiin lähtökohtiinsa ja kehittävät vertaisoppimista jakamalla tietoa keskenään. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.

Tilannetaju auttaa viljelijää sopeutumaan ilmastonmuutokseen

Hankkeeseen osallistuva viljelijäpariskunta Piia ja Petri Jokela nurmijärveläiseltä Jokelan tilalta pitää tilannekohtaista arviointia tärkeänä, sillä kasvuolosuhteet vaihtelevat nykyään paljon: ”Omalla tilalla tulee entistä enemmän luottaa omaan näkemykseen viljelytoimenpiteiden oikea-aikaisuudesta ja unohtaa kalenterin katsominen. Viime kasvukauden epäonnistumiset johtuivat siitä, että kylvimme liian märkään ja kylmään maahan. Edellisenä vuotena olimme malttaneet odottaa oikeita olosuhteita ja se auttoi onnistumaan.”

Viljelijä Mari Alanen Nokialta kertoo myös viljelyntoimenpiteiden ajoittamisen vaikeutuneen arvaamattomien säiden takia. ”Uusien nurmien perustamiset ovat olleet viime vuosina todella haastavia kuivuuden vuoksi. Syksyperustaminen onnistui, kun sää oli kohdallaan”, Alanen sanoo.

”Maanviljelijän työtä on aina leimannut sopeutuminen vallitseviin luonnonolosuhteisiin, mutta viime vuosina nämä olosuhteet ovat olleet erityisen vaikeita äärisäiden takia”, summaa HITTI-hankkeen vastuullinen johtaja sekä Carbon Action -alustan projektijohtaja Eija Hagelberg BSAG:lta. Hän jatkaa tiivistämällä hankkeen tavoitteet: ”HITTI-hankkeessa pyrimme parantamaan viljelijän ennakointikykyä ja tilannetajua muuttuvissa olosuhteissa, ja tätä kautta myös vahvistamaan maatalouden roolia ilmastonmuutoksen hillitsijänä. Hankkeen myötä saamme lisää kokemukseen ja tutkimukseen perustuvaa tietoa viljelymenetelmistä, jotka auttavat meitä kaikkia selviytymään tulevaisuuden sääolosuhteissa.”

Mitä kaikkea HITTI-hankkeessa tapahtuu?

Ydinryhmien viljelijät keskittyvät kahteen eri tilannetajuisen hiiliviljelyn aihealueeseen: Pirkanmaalla laidunnukseen ja Uudellamaalla vihreiden viikkojen maksimointiin. Kumpikin ydinryhmä koostuu noin seitsemästä maatilasta ja he tarkastelevat ja analysoivat viljelymaidensa maaperää sekä aistinvaraisesti että teknologiaa hyödyntäen. Viljelijät dokumentoivat toimenpiteitään ja välittävät aktiivisesti tietoa eteenpäin noin 10–30 lähialueen viljelijälle.

Hankkeella on oma ohjausryhmänsä ja useita yhteistyökumppaneita. BSAG vastaa ryhmien alueellisesta koordinoinnista ja viestii hankkeesta valtakunnallisesti, mm. tuottamalla tilannetajuista viljelyä esittelevän dokumenttielokuvan. Tilannetajuisen hiiliviljelyn menetelmiä tehdään näin tunnetuksi koko maataloussektorin alalta.

Mittausteknologiaa päätöksenteon tukena

Ydinryhmien viljelijät hyödyntävät mittausteknologiaa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Datasense Oy toimittaa sääasemat, maaperäsensorit sekä pohjaveden pinta-anturit eri alueiden peltolohkoille.
Ydinryhmät sopivat keskenään, minne anturit asennetaan, ja mitä kenenkin pelloilla mitataan. Näin kaikki oppivat toistensa pelto-olosuhteista, eikä kaikkien tarvitse mitata samoja asioita omilla pelloillaan. Mittaustulosten perusteella tehdään tarvittavia korjausliikkeitä viljelytoimenpiteisiin. Pilveen tallentuvia tuloksia hyödynnetään myös tutkimuksessa.

Hiiliviljely kiinnostaa

Kiinnostus hiiliviljelymenetelmiä kohtaan on kasvanut viljelijöiden keskuudessa ja lisäosaamiselle on nyt tilausta. Hanke tarjoaa kaivattua lisätietoa viljelytoimenpiteiden kokonaisuuden hallintaan. ”Odotamme syventävämme osaamistamme eri aihealueisiin liittyen, jotta voimme paremmin hallita kokonaisuutta,” kuvailee viljelijäpariskunta Piia ja Petri Jokelan tilalta. Mari Alanen puolestaan toivoo pystyvänsä tuottamaan hyvää ja laadukasta rehua ja laidunta kohtuullisella työmäärällä ja luonnonmukaisin menetelmin.

Hiiliviljelyn menetelmät ovat oikein eli tilannetajuisesti toteutettuna ilmastonmuutosta hillitseviä ja siihen sopeuttavia. BSAG:n koordinoimalla Carbon Action -alustalla hiiliviljelyä on kehitetty aktiivisten edelläkävijäviljelijöiden voimin. HITTI-hanke syventää viljelijöiden tietämystä hiiliviljelystä ja lisää sen tunnettuutta koko maatalouden alalla. ”Tämä on juuri sitä next leveliä, jota nyt tarvitaan!” summaa Sirkku Puumala vihtiläiseltä Verkatakkilan tilalta.

Lisätietoja:

Kesto: 1.3.2022 – 31.10.2024

Vastuuhenkilö: Projektijohtaja Eija Hagelberg, BSAG

Yhteystiedot: eija.hagelberg@bsag.fi

BSAG Maataloustieteiden päivillä: hiilensidontaa ja Suomi-Ruotsi-yhteistyötä

Baltic Sea Action Group järjestää vuoden 2022 Maataloustieteiden päivillä englanninkielisen osion maaperän terveydestä. BSAG:n ohjelmassa esitellään uudistavan viljelyn käytäntöjä, hiilensidonnan lisäämistä ja mittaamista, sekä Suomen ja Ruotsin yhteistyötä näissä toimissa. Moderaattorina toimii BSAG:n Elisa Vainio. Sessio pidetään 14.6. klo 13–16 Helsingin Viikissä. Osallistua voi myös etäyhteyksin.

Ohjelma

Improving soil health and mitigating climate change: Soil improving cropping systems and verification of soil carbon sequestration in Finland and Sweden

13:00–13:25 How to verify soil carbon – reflections from the Svensk Kolinlagring pilot program 2020-2022, Gusten Brodin, Svensk Kolinlagring

13:25–13:50 Carbon Action verification method for carbon sequestration, Jari Liski, Finnish Meteorological Institute

13:50–14:15 Sequestering carbon into mineral agricultural soils – importance and processes, Helena Soinne, Natural Resources Institute Finland

14:15–14:45 Kahvitauko

14:45–15:10 How carbon farming impacts soil health?, Tuomas Mattila, Finnish Environment Institute

15:10–15:35 Practices in the field; regenerative carbon farming in Finland as part of Carbon Action Project, Eliisa Malin, Baltic Sea Action Group

15:35–16:00 Nudging farmers to climate-friendly choices: possibilities and constraints, Olli-Pekka Ruuskanen, Pellervo Economic Research and University of Vaasa

Maataloustieteen päivät sisältävät runsaasti ohjelmaa kahden päivän ajan 14.–15.6. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan. Ilmoittautuminen edullisemmalla hinnalla 30.4. saakka.