Carbon Actionin maanäytetyön monet muodot: esittelyssä Jenni Jääskeläinen, Antti Lähde ja Ulrika Wikström

5.6.2019

BSAG:n ja Ilmatieteen laitoksen Carbon Action -hanke on saanut vahvistusta maaperä- ja ympäristötieteiden opiskelija Jenni Jääskeläisestä, maanviljelijä ja agrologiopiskelija Antti Lähteestä, sekä agroekologian opiskelija Ulrika Wikströmistä. Kolmikko työskentelee hiilitiloilta otettavien maanäytteiden parissa.

Maanäytteet ovat oleellinen osa Carbon Actionin tutkimustyötä. Carbon Actionissa mukana olevat hiiliviljelijät ovat kukin valinneet tilaltaan koelohkon, jolla he testaavat erilaisia, asiantuntijaraadin hyväksymiä hiiliviljelytoimenpiteitä. Toimenpiteet vaihtelevat tiloittain. Koelohkon lisäksi tiloilla on verrokkialue, jossa viljelyä jatketaan entiseen tapaan. Hiilen sitoutumista ja varastoitumista pyritään selvittämään näiden kahden alueen maaperänäytteitä analysoimalla ja vertaamalla. Näin saadaan myös tietoa siitä, mitkä hiiliviljelytoimenpiteet ovat hiilen sitoutumisen kannalta tehokkaimpia. Ensimmäinen näytteenottokierros alkoi vuoden 2018 syksyllä, ja se toistetaan uudelleen viiden vuoden kuluttua.

Pintamaanäytteet käsitellään laboratoriossa

Jenni Jääskeläinen astui BSAG:n riveihin jo vuoden 2018 keväällä. Maaperä- ja ympäristötieteiden opiskelija aloitti BSAG:lla viestintäassistenttina, mutta otti syksyllä vastuulleen pintamaan maanäytteiden vastaanottamisen ja käsittelyn, sekä näytteenotosta viestimisen viljelijöille. Työ alkoi lähettämällä ensimmäisille 30:lle viljelijälle paketit, jotka sisälsivät ohjeet ja tarvikkeet näytteiden ottamiseen ja postittamiseen. Samanlaiset paketit on sittemmin lähetetty muillekin viljelijöille, ja viimeisiä näytteitä odotetaan saapuvaksi kesäkuun aikana.

Viljelijät ottavat tilaltaan yhteensä kuusi näytettä. Kolme näytettä otetaan kokeilualueelta ja kolme verrokkialueelta. Jokainen kuudesta näytteestä koostuu kymmenestä osanäytteestä, jotka on otettu halkaisijaltaan 20 metrin ympyrän säteeltä. Näytteet lähetetään pikapostissa Jääskeläiselle, joka käsittelee ne laboratoriossa Viikissä vuorokauden sisällä.

Jenni Jääskeläinen käsittelee pintamaanäytteitä laboratoriossa Viikissä.

Laboratoriossa Jääskeläinen punnitsee ja seuloo näytteet. Seulotuista näytteistä poistetaan kasvintähteet, jotta ne eivät vääristä näytteen hiilipitoisuutta. Pieni osa näytteestä pakastetaan odottamaan tutkijoiden suorittamaa, maan mikrobistoa kartoittavaa dna-analyysia. Lisäksi 100 grammaa pakataan maanäyterasiaan Eurofinsin tekemiä myöhempiä analyyseja varten. Eurofins tutkii esimerkiksi näytteen hiilipitoisuutta ja multavuutta.

”Näytteiden käsittely on hauskaa puuhaa, sillä siinä pääsee näkemään todella konkreettisesti eri maalajien erot! Ne vaikuttavat myös seulomisen sujuvuuteen. Karkea ja yksihiukkeinen maa on nopea seulottava, kun taas esimerkiksi savipitoisen maan saaminen seulan läpi vaatii lihasvoimaa”, Jääskeläinen kertoo.

Tulevan syksyn näytteenottokierros vie maan uumeniin

Syksyllä ohjelmassa on maanäytteiden otto muokkaukserroksen alapuolelta. Näytteet otetaan metrin syvyydestä 30:lta valikoidulta tilalta. Tilojen valinnasta vastaavat tutkijat Jussi Heinonsalo ja Tuomas Mattila. Tilojen valinnassa painotetaan koelohkon ja verrokkilohkon maaperän samankaltaisuutta ja maalajin tasaisuutta, jotta erilaisten muuttujien määrä näytteissä saataisi minimoitua. Lisäksi joukossa tulisi olla edustettuna monia eri hiiliviljelyn menetelmiä.

Metrin syvyyteen pääsemiseksi mikä tahansa maakaira ei riitä. Qvidjan tilalla on metrin näytteiden ottoon suunniteltu kaira, joka toimii koneellisesti. Näytteenoton käytännön puolta on mukana suunnittelemassa Antti Lähde, joka suorittaa samalla agrologiopintoihinsa kuuluvaa harjoittelua. Itsekin maatilaa hoitava Lähde tutustui BSAG:n työhön juuri Carbon Actionin kautta.

Antti Lähde on mukana suunnittelemassa metrin maanäytteidenoton käytännön toteutusta.

”Säätiön toiminta oli minulle aikaisemmin melko tuntematonta, mutta Carbon Actionin myötä se tuli tutuksi ja harjoittelupaikan kysyminen tuntui luontevalta. BSAG:n huippuporukassa on ilo työskennellä!”, sanoo Lähde.

Lähde tutustuu metrin maanäytteen ottoon ja kalustoon käytännössä, ja laatii kirjalliset ohjeet maanäytteiden ottokierrosta varten. Syksyllä alkava opiskelijavaihto vie Lähteen Suomen rajojen ulkopuolelle, joten varsinaisessa näytteen otossa hän ei ole mukana.

Yksi Carbon Actionin tavoitteista on saada hiili varastoitumaan mahdollisimman syvälle maakerroksiin. Näin hiili saataisiin pois kierrosta ja maapallon ilmastoa lämmittämästä. Syvempien maakerrosten hiilivarastoa ei kuitenkaan ole toistaiseksi juuri tutkittu. Kuten pintamaanäytteiden kohdalla, myös metrin maanäytteet on tarkoitus toistaa viiden vuoden kuluttua uudelleen. Tällöin saadaan toivottavasti uutta tietoa siitä, kuinka hiili on tänä aikana maan uumeniin kulkeutunut.

Vanhat viljelykäytännöt heijastuvat pintamaahan

Syvempien maakerrosten tutkiminen on tärkeää myös siksi, että se antaa paremmat mahdollisuudet ymmärtää pintamaan tämänhetkisiä ominaisuuksia ja syitä niiden taustalla. Tässä työssä apuun astuu agroekologian opiskelija Ulrika Wikström. Itsekin maatilalta kotoisin oleva Wikström haki kesätöihin BSAG:lle, sillä Carbon Action -hankkeessa yhdistyvät kaikki hänen mielenkiinnonkohteensa.

Ulrika Wikström haastattelee viljelijät, joiden tiloilta metrin maanäytteet otetaan.

Wikström on toistaiseksi ollut apuna Carbon Actionin yleisessä viestintätyössä, mutta hänen varsinainen työnsä alkaa lähiaikoina, kun metrin maanäytetilat on valittu. Wikström haastattelee näiden 30:n tilan viljelijät, ja pyrkii selvittämään tilalla aiemmin käytössä olleet viljelymenetelmät. Tämä on oleellisen tärkeää, sillä nämä tiedot voidaan yhdistää maanäyteanalyyseihin ja näin selvittää, kuinka esimerkiksi kymmenen vuotta sitten tehdyt toimenpiteet näkyvät maaperässä tänään.

”Vielä toistaiseksi on vaikea sanoa, kuinka kattavia tietoja eri tilojen historiasta on mahdollista saada. Odotan kuitenkin, että pääsisin vierailemaan mahdollisimman monella tilalla paikan päällä ja jututtamaan viljelijöitä kasvotusten”, Wikström toteaa.

Alkanut kesä ja tuleva syksy ovatkin Carbon Action -hankkeessa tärkeää aikaa. Sekä BSAG että Carbon Action -hanke ovat iloisia Jääskeläisen, Lähteen ja Wikströmin maanäyteporukasta, joiden työn ansiosta tiedämme pian enemmän hiilen liikkeistä maaperässä.

Lue myös nämä

Hiiliviljelijän matkassa

blogi

Sitra 8.8: ”Kolme pointtia IPCC:n maankäyttöraportista”

mediassa

Yle 7.8: ”Ilmastonmuutos huonontaa Itämeren tilaa vaikka päästöjä on saatu vähennettyä”

mediassa

MAANEUVO-KURS FÖR INTRESSERADE AV MARKKVALITET

Uncategorized

Yhteistyössä