Carbon Actionin hiiliviljelijöiden kesäretki Varsinais-Suomessa oli onnistunut ja opettavainen

17.6.2019



Carbon Actionin hiiliviljelijöille järjestettiin yhteinen kesäretki 12.-13.6.2019. Retken Osallistujamäärä oli ilahduttavan runsas ja viljelijöiden innokas osallistuminen retkelle kesken kiireisen kesän osoittikin jälleen mahtavalla tavalla viljelijöiden aidon kiinnostuksen hiiliviljelyyn. Kaksipäiväisen retken hienoon ja monipuoliseen ohjelmaan mahtui hiiliviljelyn perusteiden kertaamista ja uuden oppimista, kiinnostavia hiilitilavierailuja Varsinais-Suomessa sekä tietysti runsaasti keskusteluja ja kuulumisten vaihtoa. Retken suunnittelussa oli huomioitu viljelijöiden esittämiä toiveita ja ohjelma olikin sekä osallistujien että järjestäjien mielestä varsin kiinnostavaa, antoisaa ja onnistunutta.

Hiiliviljelijöiden linja-autossa oli tunnelmaa. Kuva: Sanna Söderlund, BSAG.

Qvidjassa tutustuttiin tilan toimintaan, opittiin ja havainnointiin asiantuntijoiden vetämillä peltopisteillä ja saatiin perehdytys bioenergian saloihin

Retken ensimmäinen päivä vietettiin Paraisilla Qvidjan tilalla, jossa kokeillaan, tutkitaan ja toteutetaan erilaisia maatalouskäytäntöjä esimerkiksi peltomaiden kasvukunnon parantamiseksi, hiilen sitomiseksi, biodiversiteetin tukemiseksi ja vesistökuormituksen vähentämiseksi. Päivän avauspuheenvuoroista ja tilan esittelystä vastasivat tilan omistajat Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin. Lisäksi hiiliviljelijät Juuso Joona ja Tuomas Mattila palauttelivat viljelijöiden mieleen hiiliviljelyn keskeisiä asioita. Tämän jälkeen päivä jatkui Qvidjan pelloilla ja tärkeisiin asioihin päästiin tutustumaan lähes kaikin aistein.

Petri Jokela nuuhkii maaperän tuoksua Minna Nousiaisen odottaessa vuoroaan.
Kuva: Sanna Söderlund, BSAG.

Asiantuntijoiden vetämillä peltopisteillä keskiössä olivat maaperän kunto, kasvit, mikrobit ja hiilen varastoituminen. Ennen varsinaisia peltopisteitä tutustuttiin kuitenkin vielä tilan lihakarjan rotaatiolaidunnukseen ja sen myötä laidunten hiiliviljelyyn.

Rotaatiolaidunnuksessa nautoja siirretään lohkolta toiselle päivittäin, ja nopea kierto maksimoi hiilensidonnan. Lisäksi osittain syömättä jäävä nurmi tarjoaa ravintoa mikrobeille sekä saa voimaa lähteä uudelleen kasvuun kun se ei ole liian lyhyeksi kaluttu. Työtä helpottavat kätevästi siirrettävissä olevat väliaidat sekä juomapisteet. Kuva: Sanna Söderlund, BSAG.

Pisteillä viljelijät pääsivät pesemään ja mikroskopoimaan kasvin juuria tutkija Jussi Heinonsalon ja jatko-opiskelija Karoliina Huuskon johdolla sekä perehtymään peltomaan maaprofiiliin, maan rakenteeseen ja sen kunnostamiseen Juuso Joonan kanssa nurmipellolle kaivetun syvän kuopan äärellä. Tuomas Mattilan kanssa viljelijät pääsivät arvioimaan maan rakennetta ja oppimaan nurmien hiiliviljelystä.

Tapio Suutarla tutkaili juuria mikroskoopin kautta. Kuva: Sanna Söderlund, BSAG.

Ilmatieteen laitoksen pisteellä tutustuttiin hiilivirtoja mittaavaan mittalaitteistoon sekä hiilen varastoinnin mallinnukseen tutkimusprofessori Jari Liskin ja Laura Heimschin esitteleminä. 

Jari Liski esitteli Qvidjassa tehtävää Carbon Action -tutkimusta. Aihe kiinnosti hiiliviljelijöitä erityisen paljon. Kuva: Sanna Söderlund, BSAG.

Iltapäivällä ohjelma jatkui vielä lyhyellä perehtymisellä Qvidjassa toimivan bioenergiayhtiö Qvidja Kraftin toimintoihin ja edistyksellisiin teknologioihin yhtiön toimitusjohtaja ja Qvidjan tilanhoitaja Pekka Heikkisen johdolla. Päivä Qvidjassa oli siis varsin täynnä kiinnostavaa informaatiota ja havainnointia. Pitkän päivän jälkeen retki jatkui Tuorlan Majatalossa illallisen ja majoittumisen merkeissä ja kuulumisia päästiin vaihtamaan viljelijöiden ja Carbon Action-tiimin kesken rennoissa tunnelmissa.

Toisen päivän ohjelma täyttyi mielenkiintoisista tilavierailuista

Retken toisena päivänä tutustuttiin erilaisiin hiilitiloihin. Ensimmäinen kohde oli retken majapaikan kanssa samassa pihapiirissä toimiva Ammattiopisto Liviaan kuuluva Tuorlan koulutila.   Tuorlassa kuultiin muun muassa oppilaitoksen toiminnasta, koulutilan hoidosta ja tilan omasta bioenergiatuotannosta. Lisäksi tutustuttiin tilan Carbon Action koelohkoon, jonka heikoksi päässyttä kasvukuntoa on tarkoitus parantaa hiiliviljelytoimenpitein.

Livian ammattiopiston Tuorlan koulututila on yksi Carbon Action -hiilitiloista. Maataloustiimin vetäjä Jenna Ekman esitteli pahoin tiivistynyttä ja kovia kokenutta koelohkoa, jonka rakennetta hankkeen aikana on tarkoitus parantaa. Aiemmin lohko on toiminut milloin ajoharjoitteluratana, milloin oppilaiden kyntö- tai kylvöharjoittelulohkona. Kuva: Sanna Söderlund, BSAG.

Tuorlasta matka jatkui Loimaalle hiiliviljelijä Tuomas Levomäen tilalle, jossa Levomäki kertoi tilan kasviviljelystä ja vapaaporsituksessa olevasta emakkosikalasta. Tilan pellolla toimii Koneviestin pitkäaikainen, vuonna 2006 alkanut viljelymenetelmäkoekenttä, jossa vertaillaan erilaisia suorakylvökoeruutuja eritavoin muokattuihin verrokkikoeruutuihin. Vierailun aikana Levomäki esitteli viljelymenetelmäkokeen koeruudut ja kertoi kokeen mielenkiintoisesta historiasta ja tuloksista.

Tuomas Levomäen tilalla toimii muun toiminnan lisäksi Koneviestin viljelymenetelmäkoekenttä, jossa on tutkittu muun muassa suorakylvöä jo vuodesta 2006. Loimaalla sijaitsevalla tilalla onkin hyvä tehdä kokeita, sillä pellot ovat äärimmäisen tasaisia, jolloin olosuhteet kokeille ovat otolliset. Kuva. Sanna Söderlund, BSAG.

Lisäksi Jussi Knaapi oli esittelemässä erilaisia peltojen ja maaperän havainnointia helpottavia teknologioita sekä samalla koekentällä toimivia maanparannusainekokeita ja eri viljelymenetelmien ja maanparannusaineiden vaikutuksia maaperään.  Viljelijöille oli siis tarjolla jälleen varsin tiukka paketti kiinnostavaa ja tärkeää tietoa maaperän kasvukunnosta ja sen hoidosta.

Agronomi Jussi Knaapi teki kiinnostavan pienimuotoisen kokeen eri tavoin käsitellyillä maaperillä. Kuva: Sanna Söderlund, BSAG.

Retken viimeinen vierailukohde oli hiiliviljelijä Teppo Heikkilän tila Luomu-Heikkilä. Tilalla tutustuttiin tilan eläimiin ja laidunnukseen. Tilan tuotantosuunta on Hereford-lihakarjan kasvatus ja koko tila on toiminut pitkään luomussa sekä tehnyt biodiversiteettiä tukevaa ja lisäävää työtä. Vierailun aikana Heikkilä kertoi muun muassa tilansa lihatuotannosta, monipuolisesta laidunnuksesta ja viljelijät pääsivät jalkaisin tutustumaan metsäiselle perinnebiotooppilaitumelle. Tilan erityispiirre onkin runsas luonnonlaidunten laiduntaminen sekä omilla luonnonlaitumilla että muualla sijaitsevilla sopimuslaitumilla.

Luomu-Heikkilässä oli myös kyyttöjä, jotka nuuhkivat uteliaana retkellä mukana olleen kuvaajan Jarkko Korhosen kättä. Kuva: Sanna Söderlund.

Kaiken kaikkiaan kaksipäiväinen retki oli onnistunut ja retken järjestelijät sekä osallistujat olivat tyytyväisiä. Viljelijät saivat retkeltä varmasti tietoa, ajateltavaa ja paljon uusia kysymyksiä haastamaan asiantuntijoita. Onneksi Carbon Actionissa on myöhemmin tiedossa lisää viljelijöille suunnattuja tilaisuuksia, joissa päästään jatkamaan kiinnostavien asioiden käsittelyä, kokemusten jakamista ja uuden oppimista.  

Teksti: Ulrika Wikström, BSAG.



Lue myös nämä

Kumppanuus

blogi

Carbon Actionin uudet tutkimukset käynnistyneet – viljelijät kiinnostuneina mukana

blogi

Carbon Action -yritysalustalle uusia toimijoita!

blogi

Ilmatieteen laitos 23.8.: Maaperän kyky sitoa hiiltä voidaan todentaa mittauksilla

mediassa

Yhteistyössä