Carbon Action vahvistaa koko yhteiskunnan resilienssiä

24.3.2020

Carbon Action vahvistaa koko yhteiskunnan resilienssiä

Tässä blogissa ajankohtaisia asioita kotimaan näkökulmasta pohtivat Baltic Sea Action Groupin koulutuspäällikkö Sanna Söderlund ja hämeenlinnalainen Carbon Action -hiiliviljelijä Jari Eerola, jonka ajatukset ovat tekstissä kursiivilla.

Keväällä 2020 Suomessa vallitsevissa poikkeusoloissa olen onnellinen, kun pystyn tekemään etätöitä maaseudun rauhassa. Valittaminen etätöiden ja lasten opettamisen yhdistämisen vaikeudesta loppui siihen, kun ehdin avata uutissivustot muutaman päivän tauon jälkeen. Tajusin, että olemme perheinemme todella onnellisessa asemassa; vanhemmalla on mahdollisuus etätyöhön, lapsilla on sisaruksia seuranaan ja iso piha leikkeihin, ja kotoa löytyy laitteet, joilla seurata koulutyötä etänä.

Myös ruokaa ja lääkkeitä oli jo valmiiksi varastossa sopivasti, sillä maalla kaupassakäynti ei ole jokapäiväinen asia normaalioloissakaan, kun erilaisiin muuttuviin olosuhteisiin on varauduttava luonnostaan. Enää ei siis tarvitse kuin sopeutua ja seurata tilanteen etenemistä – sekä tietysti nähdä mielessään se hetki, kun asiat palautuvat ennalleen ja vielä paremmin.

Kaikilla asiat eivät ole näin hyvin, ja nyt tarvitaan myötätuntoa ja yhteisöllisyyttä enemmän kuin koskaan. Toivoa paremmasta tulevaisuudesta on vaalittava ja viljeltävä viimeiseen asti. Juuri näitä pohtiessani, puhelimeni soi, ja Carbon Action -hiiliviljelijä Jari Eerola soitti minulle. Keskustelimme siitä, kuinka Carbon Action toimenpiteineen nousee tässä erikoislaatuisessa tilanteessa esiin positiivisilla vaikutuksillaan, joten päätimme yhdistää ajatuksiamme ja jakaa ne blogin muodossa.

Poikkeusoloissa moni löytää luonnosta mielenrauhaa. Muutosten virrassa on kelluttava mukana

Resilienssi

Ajat muuttuvat nyt voimakkaasti, eikä kaikki muutos ole kivutonta. Ilmastonmuutos, biodiversiteettikato ja ympäristön pilaantuminen – Itämeren rehevöityminen yhtenä, ovat olleet jo aiemmin nopeita ja vaikuttavia toimenpiteitä vaativia ilmiöitä. Nyt myös ihmiskuntaa ravisteleva koronavirus jättää jälkeensä syviäkin haavoja, ja tällä hetkellä, sekä vielä pitkään tulevaisuudessa, mitataan kykyämme selviytyä ja nousta uuteen kukoistukseen.

Pelkkä selviytyminen ei kuitenkaan riitä, vaan tärkeää on pystyä kohtaamaan tulevaisuus entistä kestävämpänä, joustavampana ja yhteistyökykyisempänä.

Tärkein osa kestävää tulevaisuutta on resilienssi, joka tarkoittaa jonkin tietyn ekosysteemin, yksilön, organisaation tai asian muutosjoustavuutta, kykyä sietää painetta ja sen jälkeen paitsi palautua ennalleen, myös vahvistua kokemastaan ja parhaimmillaan nousta kukoistamaan.

Resilienssi perustuu paljolti keskinäisiin riippuvuussuhteisiin, ja se tulee näkyväksi kriisitilanteissa, kuten tämä, jota nyt käymme läpi. Vahvat yhteisöt, joita leimaa optimismi ja yhteen hiileen puhaltaminen, selviytyvät kriisitilanteissa paremmin kuin heikot.

Tällä hetkellä kuljetaan raskaammin askelin, mutta toivottavasti jo pian tulevaisuudessa tie on taas kevyt kulkea.

Kriisissä tarvitaan kollektiivista halua päihittää vaikeudet yhdessä, ja myös päätös uskoa parempaan tulevaisuuteen, vaikka tilanne vaikuttaisi kuinka hankalalta hyvänsä.

Carbon Action on mukana vahvistamassa resilienssiä monihyötyisesti niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin maatalouden ekosysteemienkin tasolla.

Kotimaisen ruuan tuottaminen 

Aiemmin kotimaisen ruuantuotannon tärkeyttä ja arvokkuutta ei ole monin paikoin osattu ymmärtää, sillä ulkomaantuonti on koettu helpoksi ja itsestään selväksi. Nyt ei enää kenelläkään liene epäilystä siitä, etteikö suomalainen ruoka olisi meille kaikille elinehto. Merkityksellisyyden löytäminen kriisien keskellä on erityisen tärkeää, ja nyt ruuantuottajan on helppoa löytää työstään merkityksellisyyttä enemmän kuin koskaan.

Mahdollisuus ostaa salmonellavapaita munia ja päällystää joutsenlipulla varustettu leipä kotimaisella juustolla tuo turvaa myllerrysten keskellä ihan jokaiselle suomalaiselle. Ruokaa riittää huomennakin.

On siis ensiarvoisen tärkeää, että viljelijät saavat vastaisuudessakin satoa, ja sen edellytyksenä on hyvinvoiva ja eloisa peltomaa. Monimuotoiset ekosysteemit kestävät muutoksia paremmin, ja tämä pätee niin peltoekosysteemeihin kuin muuallekin luontoon.

Monimuotoisuus vahvistaa.

Uudistava eli regeneratiivinen hiiliviljely on keskeinen osa tulevaisuutemme ruokaturvaa.

Se myös vahvistaa maatalousmaan ekosysteemin resilienssiä lisäämällä monimuotoisuutta. Uudistava hiiliviljely ottaa huomioon ruoantuotannon vaikutukset ympäröiviin ekosysteemeihin sekä paikallisesti että laajemmassa mittakaavassa. Sen vahvuutena on pellon kasvukunnon parantuminen, maaperän hiilivarannon lisääntyminen sekä vesitalouden ja ravinteidenpidätyskyvyn parantaminen.

Hiiliviljelijä Jari Eerola tuo esiin viljelijänäkökulmaa liittyen uudistavaan hiiliviljelyyn, ja muistuttaa että maatalouden tuotantopanoksista hyvin merkittävä osa on öljyä tai sen jalosteita.

Regeneratiivinen hiiliviljely, jossa peltoviljely ja karjatalous elävät symbioosissa, ja jossa eläinperäiset ravinteet kiertävät lannoitteena on huomattavan monihyötyistä. Esimerkiksi kaasuttamalla karjan lanta biokaasuksi, saadaan eläinten lannan ravinteet kasveille paremmin käyttökelpoiseen muotoon. Biokaasun energiapotentiaali eläinten lannassa on 3-4 TWh/v, vertailuna Olkiluoto III:n teho on noin 12 TWh/v. Peltomaan hyvä kasvukunto antaa puskuria ylläpitäen sadontuottokykyä, ja näin ollen kemiallisia panoksia tarvitaan huomattavan vähän, jolloin koko elintarvikeketjun toimintakyky paranee kriisiolosuhteissa.

Carbon Action: maa-talous-ympäristö

Carbon Actionin sata viljelijää on saanut reilun kahden vuoden aikana intensiivistä koulutusta hiiliviljelymenetelmistä, joilla paitsi pyritään kasvattamaan maaperän hiilivarastoa, myös parantamaan pellon kasvukuntoa sekä veden- ja ravinteidenpidätyskykyä. Pellon kasvukunnosta huolehtiminen tarjoaa viljelijälle monia hyötyjä, mukaan lukien satovarmuuden, paremman sadontuoton sekä suuremman riippumattomuuden ostopanoksista.

Tiedon määrä saattaa olla jopa hämmentävä, kuten ensi kertaa Carbon Action koulutukseen syksyllä 2018 osallistunut Jari kertoo:

Intensiivisen koulutuksen jälkeen päällimmäisenä ajatuksena oli valtava hämmennys, joka johtui uuden tiedon määrästä. Myöhemmin ajatus jäsentyi paremmin päässä johtavaan ajatukseen:;kemiallisen maatalouden lisäksi tai sijaan pitää ajatella enemmän maaperän mikrobiologiaa ja pieneliötoimintaa.


Vuosia olin pohtinut vallitsevan panosintensiivisen ja tuotannollisen tehokkuusajattelun maatalouden olevan mahdoton yhtälö. Maatilan pitäisi olla yritys, joka tuottaa taloudellisesti voittoa omistajilleen. Tehokkuuden nimissä tehtävä jatkuva laajentaminen oli johtanut tilanteeseen, missä laajentamisen tuottama synergia ei enää lisännyt taloudellista tehokkuutta, vaan monesti päinvastoin.


Siksipä lähtökohtani Carbon Action hankkeeseen oli alun perin täysin taloudellinen, tarkoitus hakea uusia toimintamalleja saadakseni säästöjä lannoitukseen. Ilmastokysymykset olivat toki taustalla tiedossa ja mielenkiintoa asiaan toi mm. aktiivinen toiminta maatilamittakaavan biokaasulaitosten kehittelyn muodossa.


Oma mielenkiintoni yritykseni kehittämiseksi oli aluksi eläinten hyvinvoinnin kehittäminen ja vähän myöhemmin energiatehokkuuden lisääminen. Tuotannon laajentaminenkin oli taustalla mielessä, mutta perusta piti saada kuntoon. Tilan liikevaihdosta 15 % kustannuksista kohdentui polttoöljyyn, sähköön sekä kemiallisiin lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin. Energiakustannukset saatiin puolitettua ja eläinten lisääntyneen hyvinvoinnin ansiosta myydyn naudanlihan määrä lisääntyi 30-40 %.

Maatilan ilmastojohtaminen ja regeneratiivinen ajattelu 

Jari peilaa tilannetta tilallaan seuraavassa:

Monet osa- alueet kulkevat tilan johtamisessa omina kokonaisuuksinaan. Ilmastojohtamisen kannalta merkittävin asia oli laskea hiilijalanjälki maatilamme päätuotannon eli naudanlihan osalta. Tilakohtainen laskenta antaa hyvän kokonaiskuvan mistä hiilijalanjälki koostuu ja eri toimintojen riippuvuussuhteet tulevat esille.


Olen ajatellut tämän yksinkertaistetusti regeneratiivisen viljelyn kolmena tukijalkana: hyvinvoivat eläimet, maaperä ja ihmiset. Syntyy kokonaisuus, jossa maataloutta harjoitetaan kokonaisvaltaisesti luonnon omilla ehdoilla mahdollisimman vähäisillä riippuvuussuhteilla tilan ulkopuolisiin raaka-aineisiin. Nykyisessä maataloudessa on täysin mahdotonta saavuttaa täyttä riippumattomuutta, mutta sitä voidaan merkittävästi pienentää.

Jari näkee eläinten hyvinvoinnin kytkeytyvän kiinteästi regeneratiiviseen hiiliviljelyyn. Eläimet ovatkin tärkeä osa kokonaisuutta, jossa hyvin hiiltä varastoivia nurmia voidaan pitää viljelykierrossa ja lanta voidaan hyödyntää pelloilla lannoitteena ja parhaimmillaan myös energianlähteenä. 

Alkutuotannon jalostava teollisuus on alkanut kouluttamaan tuottajia ja laskemaan tilakohtaisesti maataloustuotteiden hiilijalanjälkeä. Vanha sanonta ”mitä mittaa, sitä parannat”, pitää tässäkin paikkansa. Parantamiseen tarvitaan myös tietoa, jota saadaan viljelijäkoulutuksissa tai Carbon Action -tilojen koelohkoilla.

Kokonaisuus on moniulotteinen

Yhteiskunnan toipumisnopeuteen vaikuttaa se, kuinka hyvin kriisin keskellä eri yhteiskunnan osa-alueet säilyttävät toimintakykynsä ja kykenevät pysymään aktiivisina muutosten keskellä.

Baltic Sea Action Group (BSAG) näkee Carbon Actionin moniulotteisena resilienssin tukijana, koska sen ytimessä on ilmastonmuutosta hillitsevä, uudistava ruuantuotanto, joka kytkeytyy yhteiskunnan joka tasolle. Tasokas tutkimus yhteistyössä viljelijöiden kanssa, laadukas koulutus ja tutkimustuloksiin pohjautuva materiaalien tuotto edistävät tulevaisuuden viljelijöiden osaamista ja näin tarjoavat keinoja muuttaa joustavasti toimintatapoja erilaisissa olosuhteissa.

Uudenlaisen ajattelutavan omaksuminen ottaa viljelijältä kuitenkin aikansa, kuten Jari muotoilee:

Carbon Action on alun perin kehitetty työvälineeksi etenkin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta sama ajattelu antaa monenlaisia ulottuvuuksia ja ihmisten perusturvaa myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Maataloutemme on perustunut vuosikymmeniä panosintensiiviseen tuotannon tehokkuuden ajatteluun. Itse edustan sellaista ikäluokkaa, joka on koulutettu nimenomaan kemiallisen maatalouden viljelijäksi, uuden ajattelumallin omaksuminen on pitkä kognitiivinen prosessi.


Suomalaisen maatalouden muuttaminen kokonaan regeneratiiviseksi on pitkä tie, jossa osa muutoksesta tulee nuorien yrittäjien kautta, osa vanhojen kouluttamisella ja esimerkkitilojen kautta. Yhteisellä maatalouspolitiikalla on myös suuri merkitys, koska suomalainen ruuantuotanto ohjautuu hyvin paljon tukipolitiikan mukaan. Poliittisten päättäjien on tärkeää ymmärtää, että ruuantuotanto ja hiiliviljely eivät ole toisiaan poissulkevia asioita vaan toisiaan täydentäviä. BSAGilla ja Carbon Actionilla on tilausta vielä pitkälle tulevaisuuteen, Jari päättää pohdintansa.

Ihminen on sosiaalinen olento myös poikkeusoloissa

Carbon Actionin sadan hiiliviljelijän verkosto tarjoaa vertaisoppimisen lisäksi tärkeän mahdollisuuden sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseen. Tällä hetkellä kaikki viljelijäverkostot tapaavat vain virtuaalisesti, mutta sitäkin tärkeämpää on pitää yhteyttä omissa verkostoissaan muihin.

Viljelijäverkostot ovat tärkeitä myös poikkeusoloissa. Kokemusten jakaminen ja keskinäinen ammatillinen tukeminen on hyödyllistä – ja helppoa, kun käytössä ovat digitaaliset yhteydenpitokanavat.  

Kollektiivinen tulevaisuususko ja toivo paremmasta auttavat selviytymään vaikeista ajoista.

Huumori ja asioiden jakaminen muiden kanssa on stressiä lieventävää, kun taas kiitollisuus ja hyväntahtoisuus menevät vielä askeleen pidemmälle; ne vahvistavat sietokykyä ja auttavat toipumista suurtenkin muutosten keskellä.

Kriisin keskellä voi olla vaikeaa löytää kiitollisuuden aiheita, mutta ne voivat olla hyvin pieniäkin. Tai sitten suuria, kuten kiitollisuus ruuantuottajia kohtaan; voin ruokkia pesueeni näinä aikoina.

Ja erityiskiitollisuus regeneratiivista hiiliviljelyä toteuttaville ruuantuottajille, jotka vahvistavat sekä omavaraisuuttamme kansakuntana että ympäristöämme.


Kuvat ja teksti: Sanna Söderlund, koulutuspäällikkö ja viljelijäyhteistyö, Baltic Sea Action Group 


Kursivoidut tekstit: Jari Eerola, Carbon Action -hiiliviljelijä, Hämeenlinna 
 

Lue myös nämä

Carbon Action voi olla esimerkki muutoksesta

blogi

Tulevaisuuden hiiliviljelijän näppikseltä

blogi

Esittelyssä MULTA-hankkeen uusi tutkimuskoordinaattori Layla Höckerstedt

uutinen

MULTA-hankkeen Policy Brief -sarjan ensimmäinen julkaisu käsittelee peltomaan hiilivarastoa

uutinen