Carbon Action Hiilitilat: Tuorla farm Carbolla on asiaa! -podcast

9.6.2020

Sarjamme Esittelyssä Carbon Action -hiilitila esittelee Carbon Actioniin kuluvia viljelijöitä ja heidän tilojaan. Sarjan tarkoituksena on kertoa tilan toiminnasta ja valottaa viljelijöiden ajatuksia toimintatapojensa takana. Tervetuloa mukaan tilakierroksille!

tietoja tilasta:

Toisena esittelemme Tuorla Farmin, joka on Ammattiopisto Livian Tuorlan maaseutuopiston koulutila Piikkiössä. Tuorla Farmin tilanhoitajana toimii Tuomo Virta, ja käytännön töitä tekevät hänen lisäkseen tilalla opiskelijat. Koko Tuorlan maataloustiimiä vetää Jenna Ekman.

Kyseessä on tavanomainen tila, jolla sekä kasvintuotantoa, sikoja että emolehmiä. Peltopinta-alaa tilalla on 191,5 ha, joista 40 ha on vuokramaita.

Tilalla on biokaasureaktori, jolla tuotetaan kaasua, lämpöä ja biodieseliä. Viljelykierto on hyvin monipuolinen, koska tilalla viljellään kaikenlaisia kasveja, jotta oppilaat oppivat erilaisten kasvien viljelyä.

Tuorla Farmin tilanhoitaja Tuomo Virta ja maataloustiimin vetäjä Jenna Ekman Carbon Action -koelohkolla.

Carbolla on asiaa!

Olemme saapuneet Tuorlaan aurinkoisena aamuna nauhoittamaan Carbolla on asiaa -podcast-sarjamme ensimmäistä osaa, ja pieni jännitys väreilee ilmassa. Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijat Aurora Solala ja Kaarlo Kulmanen asettelevat mikkejä ja testailevat ääntä. Edessäni näkyy Tuorla Farmin naudat ja niiden takana välkkyy Itämeri. Päivä on täydellinen vierailulle upeilla Tuorlan kartanon mailla!

Carbolla on asiaa -podcastin nauhoitus on starttaamassa! Haastateltavina Jenna ja Tuomo Liviasta, haastattelijana Eliisa Malin BSAGista ja äänittäjinä Aurora ja Kaarlo Metropoliasta.

Oppilaat tilan töissä

Tuorla eroaa muista hiilitiloista siten, että sen viljelytoiminnan tarkoitus on opastaa opiskelijoita viljelemään maatilaa tai työskentelemään maatilan töissä. Aivan ainutlaatuinen se ei ole hiilitilojen joukossa, sillä mukana on kaksi muutakin koulutilaa.

Tuorlan kartanon mailla on viljelty jo 1500-luvulla, ja 1800-luvulta asti sitä on tehty opiskelijavoimin. Alun perin kyseessä oli puutarha- ja maatalousalan koulu, sittemmin koulutusalaa on alettu kutsua luonnonvara-alaksi. Opiskelijoita Tuorlassa on noin 700 – 800 kappaletta, ja opintoja voi suorittaa muun muassa puutarha-alan, maatalousalan sekä ympäristöalan teemoissa.

Tuorlan kartanon mailla tuntuu käsinkosketeltavana vuosisatojen havina.

Oppilaat viettävät ensimmäisen ja toisen opiskeluvuotensa välisen ajan kokonaan tilan töissä, ja peltotyöt tulevatkin suurilta osin tehdyksi virka-aikana.

 – Joskus kun on kelit kohdallaan ja on jatkettava illalla, niin sitten minä jatkan, Tuomo kertoo. – Ja aamuisin tulee tehtyä ruiskutuksia ennen kuin oppilaat tulevat.

Hyvät käytännöt viljelyssä

Aivan Itämeren rannalla sijaitsevalla tilalla ympäristöasiat ovat ensisijaisen tärkeitä, ja ne otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.

– Kyllähän sitä viljelyn ympäristöasiaa tulee joka välissä siellä traktorin hytissä puhuttua oppilaille, välittää ne sitten siitä tai ei, Tuomo naurahtaa.

– Joo ja kyllä meillä otetaan kaikessa huomioon ympäristö. Siksikin on ensiarvoisen tärkeää olla mukana tällaisissa hankkeissa kuin Carbon Action, jotta opiskelijat näkee, miten monella eri tavalla voidaan asioita tehdä, Jenna toteaa.

– Meillä on kyllä se hyvä puoli, että voidaan viljellä tavallaan niin kuin löysin rantein, ei oo sitä julmaa velkataakkaa, mikä voi yksittäisellä maanviljelijällä olla. Voidaan kokeilla rohkeasti asioita ilman että tarvii pelätä epäonnistumista, Tuomo tuumii ja jatkaa: Oikeastaan, kyllähän meillä on velvollisuuskin opettaa näitä hyviä käytäntöjä ja näyttää mitä kaikkea voidaan tehdä peltoviljelyssä. Jenna nyökyttelee yksimielisyyden merkiksi.

Tuorlan pelloilla on kierrossa 12 eri viljelykasvia, joten monipuolinen viljelykierto on kiinteä osa opetusta. Mukana on muun muassa makealupiinia, härkäpapua, maissia, ohraa, kauraa, kevät- ja syysvehnää, ruista ja nurmia.

Tuorlassa toimii monipuolinen maataloustiimi, jota Jenna vetää. Tiimissä pohditaan sitä, mitä kaikkea pelloilla tehdään, ja mitä uutta voitaisiin kokeilla. Yhdessä saadaan ilmoille parempia ideoita kuin yksin tekemällä – tämä on toki havaittu jo moneen otteeseen muissakin viljelijäverkostoissa.

– Se on hienoa, kun siellä tiimissä tulee aina hyviä heittoja, vaikkapa että miksei olla kokeiltu kerääjäkasveja, ja sitten niitä kokeillaan, Tuomo nauraa.

– Joillekin opiskelijoille se voi alussa olla tosi vierasta, että voidaan viljellä muutenkin kuin perinteisellä monokulttuurilla, jos tulee sellaisesta ympäristöstä, jossa on aina tehty niin, Jenna kertoo, mutta lisää hymyillen heti perään: Mutta kyllä kaikki tottuvat opiskelujen myötä.  – Opiskelijat ovat pääasiassa hyvin valveutuneita ja innovatiivisia, ja suhtautuvat positiivisesti ympäristönsuojeluun, hän vielä toteaa.

Biokaasusta potkua lämmitykseen ja peltoon

Monipuolisen peltoviljelytuotannon lisäksi tilalla on emolehmiä ja sikoja, joiden lantaa hyödynnetään yhdessä vihermassojen kanssa biokaasulaitoksessa lämmön ja sähköntuotantoon. Biokaasulaitoksen mädätysjäännös separoidaan, ja jakeet käytetään edelleen pelloilla lannoitteina, ja tilalla pyritäänkin mahdollisimman suljettuun kiertoon.

Tuorlan biokaasulaitos syö vuodessa 1200 tonnia sianlietettä ja noin 840 tonnia vihermassaa. Tästä muodostuu 87900 m3 biokaasua vuodessa. Tuorlassa kaasua käytetään 84800 m3 vuodessa.

Muita kierrätyslannoitteita tilalla ei käytetä, mutta oman biokaasulaitoksen jakeet hyödynnetään tarkkaan. Lisänä käytetään tarvittaessa apulantaa.

Ravinnekierrätys on vesistön äärellä sijaitsevalle tilalle erityisen tärkeää. Kaikin mahdollisin keinoin pyritään ehkäisemään ravinnevalumia, ja käytössä on biokaasulaitoksen lisäksi muun muassa rantalaidunnus, joka paitsi estää rantojen eroosiota, myös lisää luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi Tuorlassa lähdetään innolla mukaan erilaisiin hankkeisiin, joilla voidaan kehittää uusia vesiensuojelukeinoja – uusimpana yhdessä Turun yliopiston kanssa toteutettava tyrnien istutus eroosioherkille ranta-alueille.

Agrometsätaloutta tekemässä ja kehittämässä

Tyrnit johdattavat luontevasti toiseen aiheeseen, nimittäin agrometsätalouteen. Tuorla on mukana Suomen agrometsätalousverkostossa, jota vetää BSAG, ja siellä allekirjoittanut. Agrometsätalousverkosto järjesti kaksi tapahtumaa vuonna 2019, ja toinen niistä oli Tuorlassa. Siellä tutustuttiin paitsi peltometsäviljelyn kokemuksiin Iso-Britanniasta, myös Tuorlan omaan hedelmätarhaan, josta voi vuokrata oman omenapuun tai pensasmustikan.

– Nämä pensasmustikoiden vuokraukset ovat älyttömän suosittuja. Tänä vuonna, kun puskat varattiin ensimmäistä kertaa netin kautta, ne menivät loppuun kahdessa tunnissa! Jenna hämmästelee ilahtuneena; tämänkaltaista toimintaa Tuorlassa halutaan edistää vastaisuudessa mahdollisimman paljon, myös jatkojalostukseen asti.

Tuorlan hedelmätarhasta voi vuokrata omenapuun tai mustikkapensaan.

Koelohko on syväjuurinen

Syväjuuristen toimenpideryhmään kuuluva Tuorlan Carbon Action koelohko on sanalla sanoen huono. Tuomoa ja Jennaa naurattaa, kun he puhuvat lohkosta.

– Tähän valittiin todella huonokuntoinen lohko. Olemme pilanneet sen vuosien varrella ajamalla siinä kelillä kuin kelillä, sillä joku lohko on ollut uhrattava oppilaiden näyttökokeille. Ne on pakko saada ajettua, vaikka pellon rakenne ei olisi sitä oikeasti kestänyt, Tuomo kertoo.

Olin itse todistamassa lohkon lähtökuntoa kesällä 2019, ja se todella oli surkeassa kunnossa. Lohkon kunto on silminnähden kohentunut kauttaaltaan jo vuodessa, kun siinä kasvaa toista vuotta syväjuuriset nurmikasvit. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaisia tuloksia saadaan viiden vuoden aikana näillä hiiliviljelytoimilla aikaan.

Naturcomin Pihvi-Extra
Naturcomin Retu kuohkeuttava seos
Hankkijan apilanurmiseos

Nyt lohkolla viljellään kolmea eri nurmisiemenseosta, joiden vaikutusta hiilen varastoitumiseen tutkitaan.

Carbon Action -hiiliviljelijät kesäretkellä 2019 tutustumassa Tuorlan koelohkoon

Lohkon rakenne on parantunut vuodessa hurjasti, ja joukosta löytyy myös sikuri, jota Tuomo pitelee kädessään.

Miksi ja miten hiiliviljelyä?

Hiiliviljely on monin tavoin hyödyllistä, se muun muassa parantaa maan kasvukuntoa ja sitä kautta vaikuttaa tilan taloudelliseen kannattavuuteen. Sillä on lisäksi ympäristönsuojelullisia hyötyjä, erityisesti äärisäiden lisääntyessä.

– Kyllä sen huomasi tällaisena pesukonetalvena, kun vettä vain tuli ja tuli, että ne pellot, joissa oli kasvipeite, selvisivät kynnettyjä paremmin, Tuomo kertoo havainnollisesti. Vertaus oli niin mehevä, että ryhmäämme huvitti kovasti. Tämä toteamus jää varmasti elämään ja kertoo hyvin siitä, millaisessa myllytyksessä pellot viime talvena suuressa osassa Suomea olivat.

Oppilaitoksen tilalla ei kuitenkaan voi jättää kyntöä kokonaan pois, koska oppilaiden on sitäkin opittava tekemään. Millaisia keinoja siis vastaisuudessa otetaan käyttöön enemmän?

– Kyllä me pyritään siihen, että on sitä elävää kasvipeitettä mahdollisimman paljon. Syysviljoja lisätään, ja nyt meillä on jo kerääjäkasvina italianraiheinää kaikilla viljalohkoilla. Nurmi on luonnollisesti myös tärkeässä osassa, Tuomo luettelee.

Oppilaat tarkkailevat vastuulohkojaan kesän aikana, ja oppivat samalla sitä, millaiset viljelytoimenpiteet tuottavat satoa ja mitkä eivät. Kasvua seurataan traktorista ja paikan päällä pellolla maaperää ja kasvustoa tutkaillen.

Kun sitten kysytään, mihin viljelijän pitäisi nyt ensimmäisenä tarttua, jos haluaa ryhtyä tekemään hiiliviljelytoimenpiteitä, Tuomolla on vastaus valmiina:

– Kyllä sitä lapioon pitää tarttua.

Ja näinhän se on. Lapio on kätevä kulkemaan mukana traktorissa, ja pysähtymällä riittävän usein kaivamaan kuoppia, oppii maaperän kunnosta paljon. Kun kysytään, että mitä muuta sitä voisi tehdä lapion ja kerääjäkasvien käyttämisen lisäksi, saadaan Jennalta pölyttäjiin liittyvä vastaus:

– No oikeastaan sellaista, mitä voisi tehdä vielä paljon enemmän, olisi hankkia mehiläispesiä lohkoilleen.

Hyvä idea! Niiden lisäksi voisi lisätä pölyttäjille sopivia penkkoja lohkojen keskelle ja jättää myös reunoille pörriäisten suosimia alueita.

On aika päättää antoisa keskustelu. Voisin päästää oman lapseni hyvillä mielin opiskelemaan Liviaan, Tuorla Farmilla on tulevaisuuden tekemisen meininki!

Tuomo ja Jenna rohkaisevat kaikkia viljelijöitä hiiliviljelytoimenpiteiden aloittamiseen. Näkyviä muutoksia saadaan aikaan nopeastikin, sen todistaa jo tämä Carbon Action koelohko, jonka rakenne on selvästi parantunut jo toisen hiiliviljellyn kasvukauden alussa.

Tule mukaan Carbon Action Klubiin, ja pysyt ajan tasalla hiiliviljelyn uusimmista käänteistä! Uutiskirje ilmestyy joka toinen kuukausi, ja on pullollaan maaperän kasvukuntoon liittyvää infoa. LUE LISÄÄ TÄSTÄ

Tuomoa ja Jennaa haastatteli ja sen kuviksi ja tekstiksti tuotti Sanna Söderlund Baltic Sea Action Goupista. Sanna toimii koulutuspäällikkönä ja tekee viljelijäyhteistyötä. Podcastin haastattelut Eliisa Malin, BSAG.

Lue myös nämä

Carbon Action Klubi on avattu!

uutinen

Peltopäivä 3.9.2020 Apetitin räpin koetilalla

tapahtuma

Vastaa kyselyyn ja vaikuta Carbon Action Svenskfinland -tapahtumien ja materiaalien aiheisiin

uutinen

Ensiesittelyssä uusi termi: Regeneratiivinen maatalous

blogi

Uusinta Carbon Action tietoa ruotsiksi – verkkosivut auki

uutinen