Maaperästä ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa päästöjen vähentäminen ei yksin riitä, vaan hiiltä on myös sidottava pois ilmakehästä. Hiilen varastoiminen ilmakehästä maaperään on noussut yhdeksi keskeisistä ilmastonmuutosta hillitsevistä keinoista, ja hiiltä sitovia viljelymenetelmiä tutkitaan ja testataan parhaillaan eri puolilla maailmaa. Tavoitteena on muuttaa pellot pysyviksi hiilivarastoiksi, ruuantuotannosta tinkimättä. Carbon Action -hiilipilotti tuo yhteen sata suomalaista viljelijää, sekä useita tutkimuslaitoksia ja yliopistoja selvittämään, kuinka hiili saadaan parhaiten varastoitua maaperään, ja kuinka varastoituminen voidaan todentaa tieteellisesti. Lisäksi hiiliviljelyn edistäminen suomalaisilla maatiloilla on yksi hankkeen päätavoitteista.

Carbon Action on Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen hanke, joka käynnistyi Sitran rahoituksella vuonna 2017. Pilottiprojektina alkanut Carbon Action on sittemmin laajentunut alustaksi, jolle on liittynyt useita tutkimuslaitoksia, yliopistoja, rahoittajia ja yrityksiä. Pohjoisen viljelyolosuhteisiin keskittyvä tutkimus on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta, sillä aiempaa tutkimusta hiiliviljelystä on tehty pääasiassa Australian ja Kalifornian kaltaisissa, Suomeen verrattuna sangen erilaisissa ympäristöissä.

Suomi on allekirjoittanut Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 esitellyn 4/1000-aloitteen, jonka tavoite on lisätä maaperän hiilen määrää vuosittain 0,4 prosentilla. Laskelmien mukaan tämä riittäisi kompensoimaan ihmisten aiheuttamat vuosittaiset CO2 -päästöt. Tavoite on kunnianhimoinen, ja sen saavuttamiseksi hiiliviljely tulisi saada osaksi esimerkiksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Jotta tämä onnistuisi, hiiliviljelystä tarvitaan luotettavaa tutkimusta ja käytännön kokemusta.

”Maaperässä olevassa eloperäisessä aineessa on varastossa enemmän hiiltä kuin maapallon kasveissa ja ilmakehässä yhteensä. Merkittävä osa maaperän hiilestä ylimmässä metrin paksuisessa pintakerroksessa, toisin sanoen siinä kerroksessa, johon maatalous, laidunnus tai metsänhoito suoraan vaikuttavat”, kertoo hankkeen tieteellisen osan koordinaattori, tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

”Nykyiset Ilmastopaneeli IPCC:n laskelmat maatalouden mahdollisuuksista sitoa hiilidioksidia ilmakehästä perustuvat tämänhetkisiin hiilensidonnan keinoihin ja vallitseviin maatalouskäytäntöihin. Entä mikä on potentiaali, jos voimme todentaa ja ottaa laajasti käyttöön toimia, jotka lisäävät ja nopeuttava hiilen varastoitumista maaperään?” Liski jatkaa.

Ilmatieteen laitos johtaa projektissa tieteellistä tutkimusta, jossa tuotetaan tietoa hiilen kulusta ja varastoitumisesta ilmakehästä maaperään muun muassa mikrobiologian, isotooppianalyysien, ilmakehämittausten ja matemaattisen mallinnuksen keinoin. Lisäksi Ilmatieteen laitoksella tutkitaan maatalouden eri käytäntöjen vaikutusta hiilen sidonnan nopeuttamiseen.

Itämeri hyötyy ilmastotoimista suoraan

Ratkaisukeskeistä Itämeri-työtä tekevä BSAG ohjaa kokonaisuutta sekä yhteistyötä maanviljelijöiden kanssa, jotta hiiltä sitovat maatalouden keinot saadaan käytäntöön.

”Itämeren ja ilmaston ongelmat kietoutuvat yhteen mutta onneksemme sama pätee myös ratkaisuihin”, BSAG:n hallituksen ja Carbon Action -projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Saara Kankaanrinta kertoo.

”Baltic Sea Action Groupissa maaperä nähdään tärkeänä ratkaisuna Itämeren suurimpien päästöjen taltuttamiseen. Kun huomasimme, että samoja maaperään liittyviä aiheita selvitettiin ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta, näimme säätiössä, että Suomessa pystyisimme aidosti yhdistämään voimamme ja saamaan kipeästi tarvittavaa tutkimusta ja samanaikaista kenttätyötä eteenpäin. Kansainvälisesti maaperän merkityksestä on käynnissä suorastaan paradigman muutos”, Kankaanrinta kertoo. Hän on kansainvälisen hiilensidonta-asiantuntijaverkoston ainoa pohjoismainen jäsen.

”On mahtavaa, kun kaikki verkostossa tekevät työtä ison yhteisen ongelman ratkaisemiseksi ja samalla me ratkomme tätä omaa paikallista ongelmaa. Itämeri hyötyy ensin”, Kankaanrinta jatkaa.

Monihyötyisyys on Carbon Actionin ytimessä. Hiiltä sitova, hyvinvoiva maaperä pidättää tehokkaasti vettä ja ravinteita, joten rehevöittävät ravinnevalumat Itämereen ja muihin vesistöihin vähenevät hiiliviljelyn myötä.

Hiiliviljely tukee myös luonnon monimuotoisuutta, sillä yksi hiiliviljelyn keskeisistä keinoista on siirtyä yksipuolisista monokulttuureista kohti monipuolista viljelykiertoa ja monilajisuutta, torjunta-aineiden käyttö minimoiden. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on mittaluokaltaan ilmastonmuutokseen verrattava uhka maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudelle, joten sen suojelemiseen on syytä panostaa kaikin keinoin. Monimuotoiset ekosysteemit myös sietävät muuttuvia ympäristöoloja ja sopeutuvat niihin yksipuolisia ekosysteemejä paremmin.

Carbon Action -ohjausryhmän pj. Saara Kankaanrinta, BSAG
Eloisa pelto -tiedeseminaarin avauspuhe 22.5.2019

CARBON ACTION -OHJAUSRYHMÄ:

pj. Saara Kankaanrinta, BSAG
Laura Ala-Kukku, HY
Anni Alitalo,  Qvidja Kraft
Jussi Heinonsalo, HY, IL
Ilkka Herlin,  BSAG
Laura Höijer,  BSAG
Anna-Kaisa Itkonen, EU komissio
Juuso Joona,  Tyynelän tila, Soilfood
Helena Kahiluoto, LUT
Milja Keskinen,  MMM
Rikard Korkman, SLC
Anna-Liisa Laine, HY
Teemu Lehmusruusu, Telling Tree
Jari Liski,  IL
Fredrik von Limburg-Stirum, Kosken kartano
Hanna Mattila,  Sitra
Tuomas Mattila, Kilpilän tila, SYKE
Markku Ollikainen, HY
Sari Peltonen,  Pro Agria
Liisa Pietola,  MTK
Kristiina Regina, LUKE
Susann Rännäri, Luomuliitto
Tanja Suni,  YM
Maisa Tapio-Biström, MMM

Yhteistyössä